Alkoholin kulutus ja haitat

Alkoholin kulutus

Alkoholin kulutus on viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana kolminkertaistunut, naisilla jopa kuusinkertaistunut.

2000 luvulta lähtien nuorten alkoholin käyttö ja humalajuominen vähentyivät, ja raittiiden nuorten osuus kasvoi. Tämä kehitys näyttää taittuneen osalla nuorista v. 2017 Kouluterveyskyselyn mukaan. Vähintään kerran kuukaudessa vahvaan humalaan itsensä juovien nuorten osuus on kyselyn mukaan edelleen laskenut ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla, mutta lasku on pysähtynyt perusopetuksen 8. ja 9. -luokka

laisilla sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla.

Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (ATH-tutkimus) mukaan työikäisen väestön alkoholinkäyttö on pysytellyt viimeisen 10 vuoden ajan samalla tasolla. 20 – 60-vuotiaista alkoholia käytti liikaa noin 30 % ko. ikäryhmästä. 

Suomalaisten eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimuksen (EVTK) mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen noin 20 vuoden aikana. 65 – 84 -vuotiaiden naisten alkoholin liikakäyttö kolminkertaistui vuosien 1993-2013 välillä.  Vuoden 2017 ATH-tutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaiden alkoholia liikaa käyttävien osuus kasvaa edelleen. Iän karttuessa keskimääräiset viikkokulutusmäärät kuitenkin vähenevät ja raittius lisääntyy. Yli 75-vuotiailla alkoholin liikakäyttöä on prosentuaalisesti alle puolet verrattuna yli 65-vuotiaiden liikakäyttäjien määrään.

 

 Kuvio 1. Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 1960–2016. (Suomen virallinen tilasto, Alkoholijuomien kulutus. THL)

Alkoholihaitat

Alkoholikuolemat

Alkoholikuolemat ovat työikäisten yleisimpiä kuolinsyitä. Alkoholiperäinen kuolleisuus ja sen muutokset ovat seuranneet alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kehitystä.  Alkoholiehtoisiin sairauksiin ja myrkytyksiin kuolleiden määrä nousi vuodesta 2000 vuoteen 2005 lähes 30% (3011 henkilöä v. 2005).  Vuonna 2016 alkoholikuolleisuus oli laskenut alle 2000 luvun tason (2311 henkilöä v. 2016). Myös tapaturmaisten alkoholikuolemaan johtaneiden alkoholimyrkytysten määrä on enemmän kuin puolittunut vuodesta 2005 (561) vuoteen 2016 (256) verrattuna.

Yli 65-vuotiaiden alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytyksiin kuolleiden määrä kasvoi vuodesta 2011 lähes 50 % vuoteen 2016. 90-luvulta lähtien tämä kasvu on ollut samansuuntainen eikä kasvussa ole tapahtunut muutosta.

 

Alkoholi ja liikenne

Kaikista liikenneonnettomuuksista kolmannes on rattijuopon aiheuttamia. Liikenneonnettomuuksissa menehtyneistä 71 % on juopuneita kuljettajia, viidesosa juopuneen matkustajia ja yhdeksän % sivullisia tienkäyttäjiä. Vuosittain poliisin tietoon tulee noin 17 300 rattijuopumustapausta.

Rattijuopumustapauksissa kuolee ja loukkaantuu paljon nuoria. Kuolleista ja loukkaantuneista yli kolmannes oli 15-24-vuotiaita.

Kuvio 2. Tieliikenteessä kuolleet rattijuopumustapauksissa iän mukaan (kumulatiivinen kertymä 2008-2017). (Tilastokeskus ja Liikenneturva, 2017 ennakkotietoja.)

 

Alkoholi ja väkivalta

Alkoholin käyttö on yhteydessä väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Työikäisten väkivaltakuolemista noin puolet sattuu päihtyneille, korkeimmillaan osuus on 30–34 -vuotiailla miehillä. Lähes puolessa naisten vakavimmista parisuhdeväkivaltatapauksista joko tekijä, uhri tai molemmat olivat päihtyneenä. Puolison juomisella on todettu olevan selkeä yhteys niin väkivallan vakavuuteen kuin esiintyvyyteen.

päihteet puheeksi

 

Alkoholilla on yhteys lastensuojelutarpeeseen. Päihdeongelmat ovat yleisin syy perheväkivaltaan ja lasten laiminlyöntiin. Vanhempien päihteiden väärinkäyttö sekä siihen usein liittyvä väkivaltaisuus ovat yleisimpiä syitä lasten huostaanottoihin. Lapsille ongelmia ei aiheuta pelkästään näkyvä suurkulutus, vaan myös vanhempien ajoittainen harkitsematon alkoholinkäyttö. Haittoja voi aiheutua niin sanotusta kohtuujuomisestakin. Lapselle koituvia seuraamuksia ovat muun muassa hoidon ja huolenpidon laiminlyönti, turvallisuuden tunteen järkkyminen sekä mahdollinen kaltoinkohtelu ja väkivalta. Lapsuuden kokemuksilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia jotka ulottuvat ja vaikuttavat vielä aikuisena.

Alkoholi ja tapaturmat

Alkoholi aiheuttaa toimintojen lamaantumista ja häiritsee koordinaatiota ja tasapainoa. Reagointi, aistitoiminnat ja arviointikyky heikkenevät ja riskikäyttäytyminen korostuu. Yli viiden alkoholiannoksen nauttimisen jälkeen vammautumisriski on yli kolminkertainen.

Alkoholi on osasyyllinen monissa tapaturmissa. Näin on erityisesti miesten kohdalla, mutta nykyisin myös ikääntyvän väestön ja naisten osuus on kasvussa.  Tapaturma humalassa on yli 65-vuotiailla yleisin päihteisiin liittyvä kuolinsyy. Vammapotilaista on tutkimusten mukaan 40 % päihtyneitä.

Nuorilla ja työikäisillä naisilla kaikista päihteisiin liittyvistä kuolemista lääke- ja huumausainemyrkytykset ovat yleisiä. Miehillä taas kaikissa ikäryhmissä kuolemaan johtavat tapaturmat humalassa ovat yleisempiä kuin naisilla.

Kuvio 3. Päihteisiin liittyvät tapaturmakuolemat %-osuus kaikista tapaturmakuolemista 2016 (Tilastokeskus, kuolemansyyt)

Alkoholin aiheuttamat kustannukset

Alkoholin käyttö aiheuttaa vuosittain Suomessa julkiselle sektorille noin miljardin euron haittakustannukset. Kustannukset muodostuvat pääosin haittojen hoitamisesta ja korjaamisesta muun muassa sosiaalihuollon, eläkkeiden, sairauspäivärahojen, terveydenhuollon sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen osalta.

Kuvio 4. Alkoholihaittojen kustannukset 2013, miljoonaa euroa. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2017)