Historia

© Pohjois-Karjala projekti

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen tekemä työ on jatkoa Pohjois-Karjala projektille. Projekti tähtäsi poikkeuksellisen suureksi nousseen sydäntautikuolleisuuden vähentämiseen Pohjois-Karjalan alueella.

Pohjois-Karjala projekti oli uraauurtava ja kunnianhimoinen terveyden edistämisen hanke, joka sai paljon myös kansainvälistä huomiota. Kansanterveystyön ja neuvonnan seurauksena alueen ihmisten sydäntautikuolleisuus väheni ja elinikä piteni. Ennaltaehkäisevän terveystyön ja yhteisöllisen terveyden edistämisen voima tuli vahvasti todistetuksi.

Pohjois-Karjala projektin toiminta loppui virallisesti Kansanterveyden laitoksen projektina vuonna 1997. Toiminta jatkui itsenäisesti seuraavat viisi vuotta entiseltä pohjalta, mutta samalla rakennettiin tulevaa ja mietittiin nimenmuutosta projektille.

Työ kansanterveyden edistämiseksi jatkuu luontevasti vuonna 2002 toimintansa aloittaneessa Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksessa. Kansanterveyden keskus tekee työtä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeiden ja toiminnan pääpaino on positiivisiin elämäntapamuutoksiin kannustamisessa ja sairauksia ennaltaehkäisevässä työssä.

Keskus toimii asiantuntijaorganisaationa ja on yhteydessä päättäjiin. Ihmisläheisyys, uusien toimintatapojen löytäminen ja sujuva viestintä auttavat tavoitteiden saavuttamisessa.

Aikajana

1950–1970

Pohjois-Karjala projektin taustalla oli miesten sydäntautiepidemiaa selvittänyt Itä-Länsitutkimus osana kansainvälistä Seitsemän maan tutkimusta.

1971 

Vetoomus Pohjois-Karjalan vaikeasta sydäntautitilanteesta luovutettiin sosiaali- ja terveysministeriölle. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä aloitti projektin suunnittelun Helsingissä, ja intervention perustaksi päätettiin ennaltaehkäisevä työ ja vaikuttaminen koko yhteisöön.

1972–1976

Pohjois-Karjala projekti käynnistyi Maailman terveyspäivänä 7.4.1972 päätutkija Pekka Puskan johtamana. Projektin käynnistämistä edelsi ensimmäinen laaja riskitekijätutkimus. Aloitettiin interventiotoiminta ja yhteistyö median kanssa, tuotettiin materiaalia sekä toteutettiin koulutustoimintaa. Terveysseurannan tehostamiseksi perustettiin verenpaine-, aivohalvaus- ja sydäninfarktirekisterit. Terveyskäyttäytymistutkimukset toteutettiin kahdesti vuodessa.

1977–1981

Toisen riskitekijätutkimuksen lupaavat tutkimustulokset innoittivat jatkamaan interventiota Pohjois-Karjalassa. Projektin kokemukset levisivät valtakunnalliseen käyttöön ja tv-kurssien ”Irti tupakasta” ja ”Terveyden avaimet” myötä projektin tunnettuus lisääntyi entisestään. Projektista kirjoitettiin aikaisempaa enemmän tieteellisiä artikkeleita. Kansainvälinen yhteistyö tiivistyi entisestään.

1982–1986

Riskitekijätutkimus sai nimen Finriski, ja siitä saatuja tuloksia hyödynnettiin nyt enemmän valtakunnallisesti. Pohjois-Karjalassa interventio jatkui aktiivisena. Yhteistyö elintarviketeollisuuden kanssa tiivistyi ja tv-kurssit jatkuivat. Projektin mallin mukaisesti terveyskäyttäytymistutkimusta alettiin toteuttaa kansallisesti. Maailmalla mielenkiinto projektia kohtaan kasvoi, ja alettiin järjestää kansainvälisiä vierailuviikkoja terveysasiantuntijoille. Toiminnanjohtajana aloittaa Vesa Korpelainen.

1987–1991

Finriski toteutettiin ja toiminnan tutkimuksellinen hyödyntäminen korostui aiempaa enemmän. Toiminta jatkui edellisten kausien suuntaviivojen mukaisesti. Kansainvälinen yhteistyö alkoi Karjalan tasavallassa.

1992–1996

Finriskin myötä tutkimustoiminta laajeni Karjalan tasavaltaan. Pitkäranta-projekti aloitti terveyden edistämisen työn. Suomen ja Venäjän terveydenhuollon asiantuntijat kokoontuivat Karjalan Lääketiedepäiville.  Alkoi Pohjois-Karjala projektin viimeinen 5-vuotiskausi.

1997–2001

Pohjois-Karjala projektin virallinen toiminta päättyi 25 vuoden jälkeen vuonna 1997. Projektin puitteissa tehty viimeinen Finriski osoitti odotetun sydänkuolleisuuden laskun. Alkuperäinen tavoite ”lisää vuosia elämään pohjoiskarjalaisille miehille” saavutettiin. Toiminta jatkui projektin nimellä vuoteen 2002.

2002–2016

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus jatkaa toiminnanjohtaja Vesa Korpelaisen johdolla Pohjois-Karjala projektin toteuttamaa työtä. Toiminnassa on etsitty uusia keinoja terveyden edistämiseen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Terveemmän arjen puolesta-toimintaa ovat vahvistamassa hanketoiminnan lisäksi myös maakunnalliset työryhmät: ravitsemus, liikunta ja savuton sekä Hyvinvointi, ympäristö ja liikkuminen -neuvottelukunta.

Nykyhetki 

Toiminnanjohtajana toimii Kaisa Hiltunen. Työmme jatkuu edistämällä väestön terveyttä erityisesti kansansairauksien ehkäisyn näkökulmasta. Unelmamme on luoda yhteistyössä terveyttä ja hyvinvointia kaikenikäisille. Kansainvälisyys on monessa muodoissaan osa arkipäiväämme.