Tänään 20.11. vietetään Lapsen oikeuksien päivää. Vaikka tänä vuonna päivän teemana onkin lapsen oikeus leikkiin, haluaisin tuoda esille myös lapsen oikeuden terveelliseen ruokaan ja hyvään ravitsemustilaan. Vaikka kehitysmaissa lapsen mahdollisuudet ravitsevaan ruokaan ovat hyvin vajavaiset, meillä Suomessa tilanne on toinen. Suomalaisilla lapsilla on mahdollisuus syödä terveellistä ja ravinnerikasta ruokaa. Vaikka tämä oikeus onkin teorian tasolla olemassa, toteutuuko se käytännössä?
Näyttäisi siltä, että alle kouluikäisen lapsen oikeus terveelliseen ruokaan toteutuu paremmin kodin ulkopuolella kuin kotona. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan Heli Kuusipalon mukaan päiväkotiruoka on lähempänä ravitsemussuosituksia kuin kotiruoka; kodin ulkopuolisessa hoidossa olevat lapset nimittäin syövät monipuolisemmin. Esimerkiksi kasvisten, ruisleivän, kalan, rasvattoman maidon ja margariinin käyttö on yleisempää kodin ulkopuolisessa hoitopaikassa kuin kotona hoidettavilla lapsilla. Lisäksi päivähoidossa olevat lapset käyttävät vähemmän virvoitusjuomia ja muita runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita sekä ovat vähemmän nirsoja ruoan suhteen. Päiväkodissa ja koulussa lapsi yleensä saakin ravitsevampaa ruokaa kuin kotona. Miten sitten voitaisiin turvata lasten oikeus ravitsevaan ruokaan myös kotona?
Lapsen ensisijaisia kasvattajia ovat vanhemmat, joiden tehtävä on huolehtia siitä, että lapsi saa riittävästi terveellistä ruokaa kasvaakseen ja kehittyäkseen. Vanhemmilla on runsaasti erilaisia tapoja vaikuttaa kotona tarjottavan ruoan terveellisyyteen. Kaupassa aikuinen päättää, millaisia elintarvikkeita kotiin ostetaan. Aikuinen myös päättää, tekeekö ruoan itse ja miten sen valmistaa. Aikuinen päättää, syödäänkö kotona kaikki yhdessä ruokapöydän ääressä vai kukin silloin tällöin jotain napsien. Aikuinen päättää, onko aterioilla tarjolla kasviksia, hedelmiä tai marjoja. Aikuinen päättää, miten usein herkkuja on tarjolla. Hyvät ravitsemusvalinnat ja ruokailutottumukset voivat joskus olla vaikea toteuttaa käytännössä. Ne edellyttävät tietoa, taitoa, viitseliäisyyttä ja pitkäpinnaisuutta. Mutta kukapa on väittänyt että vanhemmuus olisi helppoa?
Jokainen aikuinen kasvattaa myös omalla esimerkillään, ja suomalaisilla aikuisilla on valitettavan usein petraamista myös omissa syömistottumuksissaan. Lapsella tulisi olla oikeus terveelliseen ruokaan kaikissa päivittäisissä toimintaympäristöissään; kotona, päiväkodissa, koulussa, mummolassa, kerhossa sekä muissa harrastuksissa. Joten muistakaa siis te kaikki, jotka olette päivittäin lasten kanssa tekemisissä: esimerkin voimaa ei pidä koskaan aliarvioida. Mitä iso edellä, sitä pieni perässä.
Ellinoora Ojala
terveyden edistämisen suunnittelija
