Pokémon Go -peli on saanut lapset ja nuoret liikkeelle, myös ehkä aiemmin vähän liikkuneet ja paljon ruutujen äärellä istuneet. Moni lapsi on kävellyt kavereiden kanssa kymmeniä kilometrejä Pokémon-jahdissa. Peli on hyvä esimerkki siitä, miten teknologiaa voidaan käyttää liikkumiseen innostamisessa. Toivottavasti hyviä kokemuksia hyödynnetään myös jatkossa, esimerkiksi terveellisten ruokatottumusten edistämiseksi.
Pokémonit tekivät yllätyshyökkäyksen Suomeen muutamassa päivässä, mutta viime aikoina on tehty paljon pitkäjänteistä kehittämistyötä lasten terveellisten elintapojen edistämiseksi.
Liikuntaa luontevasti osana lasten päivää
”Päiväkotilapset liikkuvat tyrmistyttävän vähän – ”Nyt on aika herätä!”, ” Osa lapsista jää vaille motorisia taitoja, koska liikkuu liian vähän”, ”Lapset ja vanhemmat yhdessä ulos”, ”Istumista halutaan vähentää kouluissa ja työpaikolla”, ”Pikkulapsille kahden tunnin sijasta vähintään kolme tuntia liikuntaa päivässä – uudet suositukset valmisteilla”. Lasten liikunnan lisääminen, istumisen vähentäminen ja uudet suositukset on nostettu otsikoihin eri medioissa. Suositukset istumisen vähentämiseksi julkaistiin vuonna 2015 ja alle kouluikäisten lasten liikuntasuositukset julkaistiin 7.9.2016.
Lasten liikunnan lisäämiseen on panostettu suositusten laatimisen lisäksi monin tavoin. Yksi merkittävimmistä toimenpiteistä on lasten liikunnan huomioiminen hallitusohjelmassa. Ohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi, että jokainen lapsi ja nuori liikkuu vähintään tunnin päivässä. Tavoitteeseen pyritään esimerkiksi laajentamalla Liikkuva koulu -ohjelma kaikkiin Suomen kouluihin. Tämä on tärkeä tavoite, koska tutkimusten mukaan tavallisesta parinkymmenen oppilaan koululuokasta vain kahdeksan lasta liikkuu päivittäin suositusten mukaan ja kaksi oppilasta liikkuu erittäin vähän.
Lasten liikuntasuositukset ja valtakunnalliset ohjelmat, Liikkuva koulu ja varhaiskasvatuksen Ilo kasvaa liikkuen, muistuttavat vanhempia ja isovanhempia, varhaiskasvattajia, opettajia ja muita lasten kanssa työskenteleviä liikkumisen tärkeydestä ja merkityksestä lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja oppimiselle.
On luontevaa, että liikuntaa lisätään päiväkoteihin ja kouluihin, missä lapset muutenkin viettävät suuren osan arkipäivästään. Näin kaikilla lapsilla, myös vähän liikkuvilla, on mahdollisuus saada lisää liikuntaa jokaisena arkipäivänä. Kouluissa on aloitettu tänä syksynä MOVE-mittaukset, joiden tarkoituksena on selvittää 5. ja 8. luokkalaisten fyysistä toimintakykyä sekä kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan ja huolehtimaan omasta kunnostaan. Tämä on merkittävä uudistus. MOVE-järjestelmä tuottaa jatkossa koulu- ja kuntakohtaiset sekä valtakunnalliset palauteraportit. Tuloksia voidaan hyödyntää terveyden edistämisinterventioiden suunnittelussa, kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa ja esimerkiksi liikuntaan ja kerhotoimintaan ohjaamisessa. Hyvä esimerkki tästä löytyy Vaasasta, jossa MOVE-mittauksissa vähän pisteitä saavilla, vähän liikkuvilla lapsilla on mahdollisuus päästä ohjattuun liikuntakerhoon. Vaasassa on kehitetty myös nk. Action-seteli, joka oikeuttaa maksuttoman osallistumisen lajikouluihin.
Ympäristö mahdollistaa ja ohjaa terveellisiin ruokatottumuksiin
Myös lasten ruokaympäristöstä on kuulunut hyviä uutisia. Elokuussa uutisoitiin, että Kouvolan koulujen lounasateriat ovat saaneet Sydänmerkin kriteerit. Aiemmin Sydänmerkki on myönnetty ainakin mm. Seinäjoen, Lappeenrannan, Imatran, Siikajoen ja Kotkan lasten ruokapalveluille. Lappeenrannassa ja Imatralla koulujen ruokalistalle on lisätty myös ”tee-se-itse-ruokalajeja” eli oppilas voi koota oman ateriansa esim. valita kasviksia keittoon tai salaattiin. Tavoitteena on näin lisätä lasten kasvisten syöntiä. Toivottavasti samansuuntaista kehittämistyötä tehdään myös muissa lasten ruokapalveluissa, koska päivähoidossa ja koulussa nautittu monipuolinen ateria sekä aikuisen esimerkki antavat hyvän pohjan lasten terveellisille ruokatottumuksille.
Positiivista on myös se, että lapset on otettu aiempaa aktiivisemmin mukaan kehittämään päiväkoti- ja kouluruokailua. Päivähoidossa kysytään lasten toiveita ja kouluihin on perustettu kouluruokailutoimikuntia, joissa sekä oppilaat että vanhemmat saavat olla mukana ideoimassa ja vaikuttamassa. Suunnitteluun osallistumisella voidaan olettaa olevan myönteisiä vaikutuksia kouluruokailun arvostukseen sekä kodin ja koulun yhteistyön tehostumiseen. Tänä syksynä käyttöön otetussa uudessa esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan myös entistä enemmän lasten osallisuutta, yhdessä tekemistä sekä koko kouluyhteisön ja oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Alkuvuodesta julkaistiin uudet lasten ja lapsiperheiden ruokasuositukset, joissa painotetaan terveyttä edistävän ruokavalion periaatteiden lisäksi ruokakasvatusta, yhdessä syömistä, lapsen syömään oppimisen tukemista ja ennen kaikkea ruokailoa; syöminen on mukava asia. Suositukset antavat hyvän tietopohjan elintapaohjaukselle ja lasten ruokapalveluiden suunnittelulle. Toivottavasti uudet suositukset otetaan aktiivisesti käyttöön terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa ja muiden lapsiperheiden ravitsemuskysymysten kanssa toimivien ammattiryhmien työssä. Järjestöt ovat tehneet hyvää työtä ravitsemussuositusten toimeenpanemiseksi. Esimerkiksi Sydänliiton Neuvokas perhe ja Kuluttajaliiton Syö hyvää -hanke ovat tuottaneet käytännönläheisiä ohjeita ja materiaaleja ammattilaisille, lapsille ja lapsiperheille.
Keväällä uutisoitiin, että elintarviketeollisuus on vastannut kuluttajien toiveeseen ja samalla yhteen tärkeimpään lasten ruokavalion haasteeseen; liialliseen sokerin saantiin. Lapset saavat sokerista jopa 14–15 prosenttia päivittäisestä energiastaan, kun tavoite on korkeintaan 10 prosenttia. Sokeria on vähennetty mm. joistakin jugurteista ja välipaloista. Toivottavasti lapsille tarkoitettujen terveellisten elintarvikkeiden tuotekehitystä ja markkinointia jatketaan. Elintarvikkeiden kehittäminen vähemmän sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa sisältäviksi tekisi terveelliset valinnat lapsiperheille helpommiksi ja toisi pitkällä tähtäimellä huomattavan kansanterveydellisen hyödyn.
Positiivisista signaaleista pysyviin tuloksiin
Lasten lihavuus on yleistynyt viime vuosikymmenien aikana. Tällä hetkellä noin joka kymmenes leikki-ikäinen ja joka viides kouluikäinen lapsi on ylipainoinen. Yksi keskeinen keino lasten lihavuuden ehkäisemiseksi on kehittää elinympäristöä liikuntaan innostavaksi ja terveellisiin ruokatottumuksiin houkuttelevaksi. Tässä kehittämistyössä tarvitaan laajaa ja järjestelmällistä yhteistyötä.
Paljon myönteistä kehitystä on siis havaittavissa lasten elinympäristössä. Aika näyttää, näkyykö kehittämistyö myöhemmin tutkimustuloksissa, esimerkiksi lasten ylipainon yleisyydessä. Seinäjoki on näyttänyt tässä mallia ja saanut lasten ylipainon yleisyyden tasaantumaan ja jopa laskuun. Seinäjoen mallin pohjana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima kansallinen lihavuusohjelma, jonka yhtenä kärkiteemana on lasten lihavuuden ehkäisy.
Lue lisää:
Kansallinen lihavuusohjelma: www.thl.fi/lihavuusohjelma
Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-599-8
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä – Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2016/liitteet/OKM21.pdf?lang=fi
Neuvokas perhe: www.neuvokasperhe.fi
Liikkuva koulu: www.liikkuvakoulu.fi
Ilo kasvaa liikkuen: www.ilokasvaaliikkuen.fi
Päivi Mäki
Kehittämispäällikkö, kansallisen lihavuusohjelman koordinaattori
Kansantautien ehkäisyn yksikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
www.thl.fi/lihavuusohjelma
