Olen joulukuussa valmistuva terveydenhoitajaopiskelija ja ollut nyt Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksessa suorittamassa viimeistä, aikuisten terveydenhoitotyön harjoitteluani.
Terveydenhoitotyön harjoittelussani olen saanut muiden työntekijöiden ja opiskelijoiden kanssa pitää ravitsemuspäiviä koululaisille, osallistua terveysryhmän pitämiseen, taksinkuljettajien terveyden edistämiseen sekä olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa erilaisia terveystapahtumia. Kokemus on täten ollut erittäin monipuolinen. Siksi yhtenä erityisenä oppimiskokemuksena mieleeni on jäänyt päivittäisten työtehtävien priorisointi ja ajanhallintataitojen kehittäminen.
Ajanhallintataidot ovat tuottaneet itselleni välillä hankaluuksia, sillä aikoinaan olen ollut todellinen mestari multitaskaamisessa eli lukuisten asioiden hoitamisessa samanaikaisesti tai niin, ettei edellisestä aktiviteetista ole juuri ehtinyt hengähtää ennen seuraavan aloittamista. Tämä taas johtaa herkästi uupumuksen tielle. Nykyisin iloitsenkin rauhallisemmasta elämäntavasta, ja multitaskaus ja päivien täyteen buukkaaminen alkavat olla hiljalleen menneen talven lumia.
Tulevaisuuden kannalta tärkeitä juttuja työelämässä ovat hetkeen pysähtymisen ja lepäämisen taito. Se, joka lepää säännöllisesti, pärjää aika hyvin, sillä työtehot ja hyvinvointi lisääntyvät riittävän levon ja työtehtävien tauottamisen myötä.
Työhyvinvointi on asia, johon voi itse vaikuttaa melko pienilläkin muutoksilla. Kerron seuraavaksi muutamia asioita, joilla jaksamiseen ja työhyvinvointiin voi arkena vaikuttaa.
Esimerkiksi aamulla herätessä herätyskellon voi laittaa soimaan tuntia tavallista aikaisemmin. Ei siksi, että tuona aamuna ehtisi tehdä enemmän, vaan siksi, että olisi aikaa pysähtyä. Laittaa kynttilän palamaan tai kirkasvalolampun päälle, nauttia rauhassa kupillinen teetä ja kuunnella ympäristöään. Sellaisena aamuna ei olisi kiire minnekään, ja myös hampaansa voisi pestä tunnustellen, miltä se hammasharja tuntuu hampaita ja ikeniä vasten. Kiireettömänä aamuna voi pukeutua rauhallisesti ja laittaa tarpeeksi vaatetta päälleen kuulostellen ulkoilman säätilannetta.
Kun asiat tekee rauhassa, myös hengitys on tasainen ja se viestittää keholle, että aihetta stressiin tai kiireeseen ei sillä hetkellä ole. Kun töihin lähtö on ollut kiireetön, niin todennäköisesti töihin päästyäänkin on rauhallisempi olo.
Työn äärelle voi fokusoitua hengittämällä ensin muutamaan kertaan syvään. Kannattaa myös täyttää vesipullo pidettäväksi mukana tilanteessa kuin tilanteessa, sillä veden nauttiminen pitkin päivää auttaa pitämään yllä muistia, keskittymiskykyä ja positiivista mielialaa.
Jos hartiat jumiutuvat mahdollisesta istumatyöstä, on hyvä ottaa tauko huolimatta siitä, missä kohtaa työtehtävää on juuri sillä hetkellä menossa. Helppo jumppa toimistotyöntekijälle: seisaallaan ollessa käsien kurkottelu vuorotellen kohti kattoa kymmenen kertaa, muutama vartalonkierto puolelta toiselle ja viisi syväkyykkyä. Näin veri pääsee kiertämään elimistössä ja tuo happea aivoille. Vireystila lisääntyy.
Iltapäivällä voi olla uuden tauon paikka. Tällöin hyvä välipala on kevythiilihydraattinen ja yksilöllisen ruokavalion mukainen, esimerkiksi banaani ja palanen ruisleipää.
Työpäivän jälkeen voi olla aiheellista harrastaa kevyttä hyvänmielen liikuntaa: lenkkeilyä, uintia, kuntosalia… Mikä ikinä onkaan juuri sinun kehollesi sopivin vaihtoehto. Mukavan liikuntakokemuksen jälkeen voi rauhoittua tekemään itselle miellyttäviä asioita, jolloin keho ymmärtää, että pian on aika käydä yöpuulle. Sähköpostit on hyvä lukea seuraavan kerran vasta aamulla, mutta huom. ei sängyssä juuri herättyään (ikävä tapa allekirjoittaneella).
Tosiasiassa nämä arkiset asiat voivat tuntua vaikeita noudattaa, sillä arjessa voi olla yllättäviäkin käänteitä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka ja millaisella tavalla arjen rutiinit ja tottumukset toteutuvat. Itselleni kuitenkin tuottaa huomattavasti mielihyvää ajatella tällainen ideaalitilanne, jossa voisi elää tietoisena itsestään, omista teoistaan ja ympäristöstään.
Oikein mukavaa syksyn jatkoa lukijoille!
Liisa Laitinen, terveydenhoitajaopiskelija
