Kiinnostus omaa hyvinvointia edistävää matkailua kohtaan on kasvanut viime vuosina. Taustalla on halu irtautua arjen kiireestä ja stressistä sekä toive kokea kokonaisvaltaista hyvää oloa. Koronaepidemia on korostanut hyvinvoinnin merkitystä ihmisten elämässä, ja tämä on lisännyt myös hyvinvointia edistävien matkojen ja matkailupalveluiden kysyntää entisestään.
Odotukset hyvinvointimatkalta liittyvät sekä fyysiseen että henkiseen hyvän olon kokemukseen. Yksityiskohtaisemmat syyt hyvinvointimatkalle lähtemiseen voivat olla moninaiset; matkalla halutaan edistää omaa henkilökohtaista hyvinvointia, edistää tai ylläpitää terveyttä tai vain hemmotella itseään. Hyvinvointimatkoilla onkin monia eri muotoja, joista esimerkkeinä ovat muun muassa henkisyyteen liittyvä matkailu kuten jooga- ja meditaatiomatkailu tai suomalaisten usein suosima kylpylämatkailu.
Hyvinvointimatkailussa on hyödynnetty luontoa ja luonnon elementtejä jo pitkään. Erilaiset luontoympäristöt ja maaseutukohteet mielletäänkin puhtaiksi, raikkaiksi ja terveellisiksi. Luonto koetaan myös rauhoittavaksi ja sen koetaan tuovan tasapainoa ihmisten hektiseen elämään. Luonnolla on myös tieteellisesti todettu olevan erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä hyvinvointi ja terveysvaikutuksia.
Luonnon hyvinvointivaikutukset tunnistettiin jo vuosisatoja sitten, kun ihmiset matkustivat tietynlaiseen ilmastoon tai parantaville lähteille edistämään terveyttään. Viime vuosina myös ympäristön ja luonnon merkitystä hyvinvoinnille on korostettu yhä enemmän. Tämä on myös lisännyt luontoon liittyvien ja luontoympäristöissä tapahtuvien palveluiden tarjontaa. Näistä esimerkkeinä ovat muun muassa metsäkylvyt, jooga erilaisissa luontoympäristöissä sekä erilaiset Green Care -palvelut.
Hyvinvointimatkailuun yhdistetään yleensä erilaisia hemmotteluhoitoja. Monet hyvinvointipalvelut ovatkin levinneet laajasti ympäri maailman ja useissa matkakohteissa tarjotaankin samankaltaisia palveluita. Hyvinvointimatkakohteet voivat kuitenkin erottua toisistaan tarjoamalla paikallisuuteen – paikalliseen kulttuuriin, tapoihin, raaka-aineisiin ja perinteisiin – liittyviä hyvinvointipalveluita. Esimerkiksi Suomessa sauna on paikalliseen kulttuuriin, perinteisiin ja tapoihin vahvasti sidoksissa oleva, hyvinvointia edistävä palvelu, joka houkuttelee myös kansainvälisiä matkailijoita.
Hyvinvointimatkailijat ovat myös yhä kiinnostuneempia oppimaan asioita, joilla on pidempiaikaisia vaikutuksia, ja parhaimmillaan hyvinvointimatkailu saa aikaan positiivisia muutoksia ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uusien matkalla opittujen liikuntamuotojen omaksumista osaksi arkea tai jollain kurssilla opittujen taitojen, kuten erilaisten luonnon raaka-aineiden hyödyntämistä, oman hyvinvoinnin edistämiseksi.
Onko sinulla tapana matkustaa hyvinvointilomille? Oletko sinä oppinut matkoillasi jotain, mikä on vaikuttanut laajemmin omaan hyvinvointiisi? Ja voisiko seuraava tekemäsi lomamatka ollakin sellainen, jonka aikana edistät tietoisesti omaa hyvinvointiasi?
Henna Konu
Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksella ja on jäsenenä Kansanterveyden keskuksen Hyvinvointi, ympäristö ja liikkuminen -neuvottelukunnassa.
Lisätietoa:
Konu, H. (2017). Hyvinvointimatkailu. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim.). Matkailututkimuksen avainkäsitteet, 76-81. LUP – Lapland University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-310-952-0
Henna Konu: Muutosmatkailu – mitä sillä tarkoitetaan? https://www.gcfinland.fi/kehittaminen/maaseudun-hyvinvointiyrittajyyden-koordinaatiohanke/hyvinvoi-blogit/-henna-konu–muutosmatkailu—mita-silla-tarkoitetaan-/
