Vastikään maakuntavaltuuston hyväksymä Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 ohjaa nimensä mukaisesti alueidenkäyttöä aina vuoteen 2040 asti.
Kyseessä on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueidenkäytöstä, joka ohjaa muun muassa kuntien kaavoitusta. Vaikka maakuntakaava ei kaikilta osin sisällä konkreettisia linjauksia, sillä pyritään vaikuttamaan myös ihmisten hyvinvointiin, elinympäristöön ja liikkumiseen. Uudessa maakuntakaavassa on nostettu esiin esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn edistäminen. Maakuntakaavassa osoitetaan mm. taajama-alueita, joiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen ja toimintamahdollisuudet.
Samansuuntainen määräys on annettu laajemmin myös koko Joensuun kaupunkiseudulle. Maakuntakaava antaa siis yleisen ohjeen ja määräyksen huomioida kävely ja pyöräily, mutta kunta itse päättää kuinka määräys huomioidaan ja millä tavalla kehittäminen konkretisoituu. Se voi olla vaikkapa pyöräilyn laatukäytävä tai uusia kevyen liikenteen väyliä asutusalueiden välillä.
Taajama-alueiden lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan maakunnan keskeisimmät virkistysalueet, reitistöt sekä Joensuun kaupunkiseudulla virkistysalueiden väliset viheryhteydet. Kyseiset merkinnät ovat olleet maakuntakaavassa jo ensimmäisestä, 2000-luvun alkupuolella laaditusta ja vuonna 2008 vahvistetusta vaihemaakuntakaavasta lähtien. Viimeisimmässä 2040 -kaavassa ne on käyty läpi ja päivitetty.
Monissa eri tutkimuksissa on todistettu, että luonnolla on yhteys ihmisten hyvinvoinnille, terveydelle ja liikkumiselle sekä elinympäristön viihtyisyydelle. Virkistysalueiden merkitys korostuu erityisesti taajaan rakennetuilla alueilla. Tämän vuoksi Joensuun kaupunkiseudulla osoitetaan maakuntakaavassa seudun laajimmat virkistysalueet ja niiden välille viheryhteystarpeet, jotka mahdollistavat ihmisten liikkumisen virkistysalueiden välillä. Myös näiden osalta maakuntakaava ohjaa alemman tason kaavoitusta, mutta kunnan tehtävänä on päättää tarkemmin, minne nämä viherkäytävät konkreettisesti linjataan. Maakuntakaavan tavoite on, että virkistysalueita osoitetaan eri puolilla kaupunkiseutua myös kuntakaavoissa ja niiden välillä on mahdollista liikkua ylikunnallisia viheryhteyskäytäviä pitkin.
Kaavassa reitistöistä on käsitelty maakunnan keskeisimmät ja erityisesti matkailun kannalta tärkeimmät ulkoilu-, melonta- sekä moottorikelkkailureitit. Nämäkin ovat ohjeellisia merkintöjä, mutta tarkoitus on osoittaa, että maakunnassa on kattava reittiverkosto, jota halutaan korostaa ja jonka merkitys tunnustaa ihmisten liikkumista edistävänä tekijänä, mutta myös matkailun elinkeinotoiminnan mahdollistajana. Reitistöt palvelevatkin monin paikoin paikallisten asukkaiden lisäksi myös matkailijoita. Vaikka maakuntakaavan pääpaino on merkittävimmissä reiteissä, on maakunnassa paljon lyhempiä ja paikallisesti tärkeitä reittejä, jotka mahdollistavat ihmisille luonnossa liikkumisen turvallisesti ja ohjatusti.
Maakuntakaava on mahdollistava ja ohjaava kaava. Monet maakuntakaavan merkinnät ja määräykset konkretisoituvat siten vasta tarkemmassa kaavoituksessa. On kuitenkin ilahduttavaa, että kunnat ovat jo huomioineet virkistysalueiden merkityksen lisäksi myös ihmisten arkiliikkumisen kävellen sekä pyöräillen ja suunnittelevat elinympäristöä myös tästä näkökulmasta. Liikunnalle suotuisista elinympäristöistä löytyy lisätietoa kiinnostuneille päättäjille, kaavoittajille ja kuntalaisille esimerkiksi liikuntakaavoitus.fi -sivustolta.
Heikki Viinikka
Kirjoittaja toimii maankäyttöasiantuntijana Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa ja on jäsenenä Kansanterveyden keskuksen Hyvinvointi, ympäristö ja liikkuminen -neuvottelukunnassa.
