Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt 21 vuoden ajan joka toinen vuosi kouluterveyskyselyn oppilaille. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun 8.–9. luokan oppilaista noin 30% ei syö koululounasta päivittäin ja jopa 4,5% jättää lounaan syömättä päivittäin kokonaan. Kouluruoan syö kokonaisuudessaan kaikkine lisukkeineen vain 14%. Herää siis kysymys, miksi oppilaat eivät syö koululounasta ja kuinka saisimme oppilaat syömään heille tärkeä ateria?
Kouluruokailusuositus päivitettiin vuonna 2017. Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus korostaa yhdessä ruokailun tärkeyttä, kiireetöntä ilmapiiriä ja aikuisen esimerkkiä. Tavoitteena on saada oppilas ymmärtämään ruokailun merkitys hyvinvoinnilleen. Koululounas kattaa kolmanneksen oppilaan päivittäisestä energiatarpeesta. Lämpimän aterian tulee olla täysipainoinen, ravitsemussuositusten mukainen, maukas ja houkutteleva. Oppilaiden ruokailuympäristön viihtyisyys, rauhallisuus ja siisteys ovat olennainen osa oppimisympäristöä. Ruuhkahuippujen tasaaminen, porrastamalla luokkien ruokailuaikoja, ehkäisee jonotusta ja melutasoa, sekä parantaa ruokailun viihtyvyyttä. Rytmittämisessä on huomioitava koko koulun lukujärjestys ja oppilaiden ikä. Ruokailuun tulisi varata vähintään 30 minuuttia aikaa ja sen tulisi sijoittua klo 11–12 välille. Mikäli aikaa ei ole riittävästi, johtaa se herkästi ahmimiseen, liian pienen annoksen syömiseen tai jopa aterian välistä jättämiseen. Lisäksi ruokailua ennen tai jälkeen tulisi myös olla 10–15 minuutin ulkoilutauko.
Avainasemassa nuorten valintojen tekemiseen olemme me, aikuiset. Aikuisten luoma ympäristö, tavat ja esimerkin näyttäminen vaikuttavat nuoren valintoihin. Tarjoamalla maistuvaa, houkuttelevan näköistä ruokaa, monipuolisiin salaatteihin panostamalla ja tuomalla ne houkuttelevasti esille voidaan lapset ja nuoret saadaan syömään enemmän kasviksia ja täysipainoisemmin. Jo pelkästään salaatin ainesosien erottelu toisistaan mahdollistaa nuorelle lisää valinnanvapautta. Liian usein koulussa on liian vähän aikaa ruokailulle, joskus jopa vain 15 minuuttia. Riittävän ajan varaaminen kouluissa ruokailulle mahdollistaa lepohetken koulupäivään ja ruoan syömisen rauhassa. Kouluruokailun tärkeyttä ei voi liikaa painottaa. Monipuolinen ravitsemus auttaa jaksamaan koulussa ja edistää oppimista. Terveyden edistämisen näkökulmasta se vaikuttaa hyvinvointiin, ylipainon ja sairauksien ennaltaehkäisyyn.
Yhteistyö on tärkeää. Sitä tarvitaan niin rehtorin, opettajien, kouluterveydenhoitajan ja kouluravintolahenkilökunnan, kuin muidenkin aikuisten ja oppilaiden välillä. Kouluruokailun tulisi mielestämme olla oppimistilanne, johon opettaja osallistuu esimerkillään. Osallistamalla oppilaat kouluruokailun kehittämiseen, saadaan heidät sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin ja yhteisten päämäärien saavuttamiseen. Keskeistä on yhdessä tekeminen ja oppilaat toiveiden huomioiminen, sekä yhteiseen päämäärään tähtääminen unohtamatta ruokailuympäristön viihtyisyyttä ja houkuttelevaa ruokaa.
Nina Kari ja Mervi Remes
Kirjoittajat opiskelevat terveydenhoitajiksi Karelia-ammattikorkeakoulussa
Kirjoitus on osa Yhteiskunnallinen terveydenhoitotyö -kurssia.
