Tutkimusten mukaan Suomessa raskauden aikana tupakoi edelleen 16 % odottavista äideistä siitäkin huolimatta, että tupakoinnilla tiedetään olevan haitallisia vaikutuksia sikiöön. Suomessa lähes joka toinen teini-ikäinen äiti tupakoi raskausaikana. Samaan aikaan muissa Pohjois-maissa tupakointi raskauden aikana on puolittunut.
Tupakoinnin lopettamisesta on hyvä keskustella jo siinä vaiheessa, kun raskautta suunnitellaan. Lapsettomuudesta kärsii nykyään joka kuudes pariskunta. Usein ainoaksi hedelmällisyyttä alentavaksi tekijäksi on todettu miehen tai naisen tupakointi. Tupakoivalla naisella lapsettomuuden riski kasvaa noin 35 %.
Raskausaikanahan sikiö saa kaiken tarvitsemansa hapen ja ravinnon suoraan äidin verenkierron välityksellä istukan ja napanuoran kautta. Tupakkatuotteiden sisältämät terveydelle haitalliset aineet siirtyvät suoraan syntymättömään lapseen. Nikotiini supistaa kohdun, istukan ja napanuoran verisuonia. Tämän seurauksena sikiön hapensaanti heikkenee, nikotiini kulkeutuu sikiöön äidin verenkierron ja istukan kautta. Sikiön syke nousee ja hengitys kiihtyy aivan kuten äidilläkin.
Tupakoivan äidin vauva on jo syntyessään nikotiiniriippuvainen. Syntyvän lapsen veressä on nikotiinia yhtä paljon tai jopa enemmän kuin äidillä. Sikiö ei pysty poistamaan nikotiinia samalla tavoin kuin aikuinen. Vastasyntynyt saattaa kärsiä tupakasta vieroittamisen oireista, jotka ilmenevät itkuisuutena ja levottomuutena. Usein vauvat syntyvät myös pienipainoisempina ja huonompikuntoisina kuin tupakoimattomien äitien lapset.
Raskaudenaikainen tupakointi altistaa sikiön ennenaikaiselle synnytykselle, äkilliselle sikiökuolemalle ja lisää kätkytkuoleman riskiä ensimmäisten elinkuukausien aikana. Lisäksi se moninkertaistaa sikiön kasvuhäiriöitä ja epämuodostumia. Tupakoivien vanhempien lapsilla on myöhemmässä vaiheessa enemmän oppimishäiriöitä ja ylivilkkautta. Mikael Ekbladin väitöstutkimuksen (2012) mukaan alttius psykiatrisille sairauksille lapsuus- ja nuoruusiässä on tupakoimattomien vanhempien lapsia suurempi.
Uusimpien tutkimusten mukaan tupakansavun haitalliset hiukkaset kulkeutuvat lapsen hengitettäväksi jopa aikuisten hiusten ja vaatteiden mukana. Tupakointi voi olla haitallista lapselle siinäkin tapauksessa, että aikuinen käy parvekkeella tai ulkona tupakalla.
Useimmat polttavat äidit pitävät savuttomuutta tavoiteltavana asiana raskauden aikana mutta lopettaminen koetaan usein vaikeaksi. Raskaus on tärkeä motivoija tupakoinnin lopettamiseen.
Äiti tarvitsee paljon kannustusta, rohkaisua ja tukea. Lähipiirin merkitys korostuu. Myös neuvolan asiantunteva ja kannustava ote auttaa tupakoinnista eroon pääsemisessä. Tutkimusten mukaan lopettamisessa onnistuneet äidit ovat kokeneet helpotusta, tyytyväisyyttä, ylpeyttä ja iloa lopettamisen johdosta. Lopettajan on syytä palkita itseään onnistumisesta. Lisäksi neuvolan terveydenhoitajilta toivotaan neuvolakäyntien yhteydessä tunnustusta tupakoinnin lopettamisen onnistumisesta.
Lopettamisen positiiviset vaikutukset tulevat paitsi syntyvän lapsen myös äidin ja koko lähipiirin hyödyksi. Savuttomuus antaa lapselle terveemmät lähtökohdat elämään. Savuttomuuden on tärkeää jatkua myös synnytyksen jälkeen.
Sirpa Moilanen
terveyden edistämisen suunnittelija
