Miksi osallistua FinTerveys-tutkimukseen?

/

Postilaatikkoomme kolahti maaliskuussa omituinen suuri kirjekuori, jonka sisältä löytyi ajanvaraustieto toukokuulle, kyselylomake sekä saatekirje. Lähettäjä oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos eli THL. Arvelin ensin, että kirje liittyi vasta alkaneeseen työhöni kansanterveyden parissa. Tarkemman lukemisen jälkeen tajusin päässeeni koekaniiniksi FinTerveys-tutkimukseen. Olin yksi yli kymmenestä tuhannesta kirjeen saaneesta suomalaisesta. Mutta miksi ihmeessä minun — oman terveydentilani tuntevan nuoren miehen — pitäisi mennä terveystarkastukseen?

Tietysti tutkimuksen tulokset kertovat henkilökohtaisesta terveydentilastani. Tarvittaessa voisin siis tehdä pieniä muutoksia elämäntapoihini terveyteni parantamiseksi. Ja ainahan tällaisella ruuhkavuosia elävällä ja leivonnaisista pitävällä miehellä riittää petrattavaa. Isossa kuvassa kyse on kuitenkin yksilöä suuremmista asioista. Tutkimukseen osallistuminen on myös epäitsekäs teko ja siten verrattavissa vaikkapa verenluovutukseen.

Me, kutsun saaneet, edustamme koko Suomea pienoiskoossa. Mitattavien testitulokset puristusvoimasta kolesteroliarvoihin antavat kuvan siitä missä Suomessa mennään, ja toisaalta siitä mitä pitäisi tehdä. Mittausten perusteella on kehitetty toimia, joilla on parannettu suomalaisten terveydentilaa ja pidennetty elinikää jo Pohjois-Karjala-projektista lähtien. Nykylääketiede mahdollistaa geenien tasolla tehtävän tutkimuksen, joten tulokset voivat auttaa jopa perinnöllisten sairauksien hoidossa. Kannustankin kaikkia osallistumaan tutkimukseen!

Tilastoa kootaan myös tutkimukset väliin jättäneiden määrästä. Huolestuttavasti yhä useampi jättää kokonaan tulematta mittauksiin ja tulokset vääristyvät.  Ei tarvitse olla kummoinen yhteiskuntatieteilijä arvellakseen, että tulematta jättävät useimmiten juuri matalasti koulutetu, huono-osaiset ja terveysongelmista kärsivät. Korkeakoulutettujen ja hyväosaisten osallistuminen korostuu testituloksissa. Juuri tämän kansakunnan kahtiajaon pysäyttäminen on avainasemassa kansanterveystyössä. Myös tulevan sote-uudistuksen onnistuminen mitataan sillä, pystyykö se vaikuttamaan suomalaisten terveyseroihin.

Anssi Kekkonen, viestintäsuunnittelija, Taksistartti-hanke

Kuva: Jani Penttinen

Kuva: Jani Penttinen

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus

Terveempi Pohjois-Karjala. Tämä oli Pohjois-Karjala projektin ydin, ja samaa työtä Kansanterveyden keskus jatkaa tänäkin päivänä. Järjestämme koulutuksia ja kampanjoita, teemme yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja yhdistysten kanssa sekä vaikutamme erilaisissa tapahtumissa. Kaiken keskiössä on yksi tavoite: hyvinvoiva ihminen.