MITÄ MIELTÄ ON MENNÄ METSÄÄN?
/
Pohjois-Karjalassa luonto on osa arkea. Metsät, suot, pellot ja erilaiset vesistöt aina Pielisestä Pyhäjärveen näkyvät kuntien katukuvassa. Kaupunkien viheralueet ovatkin yhteydessä fyysisen aktiivisuuden sekä psyykkiseen hyvinvoinnin lisääntymiseen [1]. Metsissä toteutetuilla interventioilla taas on havaittu olevan positiivinen yhteys stressin alenemiseen, rentoutumiseen [2], matalampaan verenpaineeseen sekä vähentyneeseen masennus- ja ahdistusoireiluun [3].
Voi kuitenkin olla, että vaikka luontoa näkee ympärillään, sitä ei silti havainnoi. Jos olet kiivennyt Ukko-Kolin huipulle, muistat ehkä uppoutuneesi kauniiseen maisemaan, joka avautuu Pielisen ylle. Ehkä olet patikoinut Patvinsuolla ja haistanut suopursujen hurmaavan tuoksun. Mutta oletko kiinnittänyt huomiota maisemiin, tuoksuihin tai kauniisiin yksityiskohtiin esimerkiksi työpäivän jälkeen kävellessäsi kotiin puiston tai metsän läpi?
Luontoympäristön tietoinen tutkaileminen eri aistein voi vähentää turhautuneisuuden tunteita sekä edistää jokapäiväisistä, tarkkaavaisuutta vaativista tehtävistä suoriutumista [4]. Kun luontoa havainnoiviin harjoitteisiin lisätään fyysistä ja psyykkistä palautumista tukevia tehtäviä, herkeämätöntä keskittymistä vaativat askareet saattavatkin sujua paremmin luonnossa liikkumisen jälkeen [5]. Erilaiset ympäristön havainnointia sekä palautumista tukevat harjoitteet siis mahdollisesti auttavat luonnon hyvinvointivaikutusten saavuttamisessa — myös vähemmän mielenkiintoisessa luontoympäristössä [4].
Mielen maisemamatkoja ja Hyvän mielen liikuntarasteja
Suomessa on muutamia mielipolkuja, joiden varrella on mielen elpymistä edistäviä harjoitteita [6,7]. Pohjoiskarjalaisten hyvinvointia tukeakseen Kansanterveyden keskuksen hyvinvointi, ympäristö ja liikunta –neuvottelukunta otti tavoitteeksi jalkauttaa mielipolkujen idean myös Suomen itäisen kolkan kuntiin. Lisäksi nuorten mielen hyvinvointia haluttiin tukea suunnittelemalla suunnistuksen opetuksessa hyödynnettäviä Hyvän mielen liikuntarasteja.
Elvyttävänä ympäristönä luonto tarjoaa hyvät puitteet mielen hyvinvoinnin tukemiseksi. Mielen maisemamatkalla on mahdollisuus ottaa hetkeksi etäisyyttä arjesta ja lumoutua luonnosta. Hyvän mielen liikuntarasteilla taas QR-koodein varustellut suunnistusrastit sisältävät verkkomateriaalia videoista visailuihin, jotka tukevat nuoren mielen hyvinvointia niin tunne- ja vuorovaikutustaitojen kuin itsemyötätunnonkin osalta.
Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee hyödyntämään Mielen maisemamatkoja ja Hyvän mielen liikuntarasteja löytäen samalla hyvinvointia Pohjois-Karjalan kauniista luonnosta. Entuudestaan tuttu luontoympäristö saattaa näyttäytyä uudessa valossa, kun sitä tarkastelee eri aistein ja uusista näkökulmista.
Taru Korhonen
TtK, Terveyskasvatuksen ja terveyden edistämisen maisteriopiskelija
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
Asiantuntijaharjoittelu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksessa
Lähteet:
[1] Gianfredi, V., Buffoli, M., Rebecchi, A., Croci, R., Oradini-Alacreu, A., Stirparo, G., Marino, A., Odone, A., Capolongo, S. & Signorelli, C. 2021. Association between Urban Greenspace and Health: A Systematic Review of Literature. International Journal of Environmental Research and Public Health 18, 5137. doi.org/10.3390/ ijerph18105137.
[2] Grilli, G. & Sacchelli, S. 2020. Health Benefits Derived from Forest: A Review. International Journal of Environmental Research and Public Health 17, 6125. doi:10.3390/ijerph17176125.
[3] Stier-Jarmer, M., Throner, V., Kirschneck, M., Immich, G., Frisch, D. & Schuh, A. 2021. The Psychological and Physical Effects of Forests on Human Health: A Systematic Review of Systematic Reviews and Meta-Analyses. International Journal of Environmental Research and Public Health 18, 1770. doi.org/10.3390/ijerph18041770.
[4] Duvall, J. 2011. Enhancing the benefits of outdoor walking with cognitive engagement strategies. Journal of Environmental Psychology 31, 27 ̶ 35. doi:10.1016/j.jenvp.2010.09.003.
[5] Pasanen, T., Johnson, K., Lee, K. & Korpela, K. 2018. Can Nature Walks With Psychological Tasks Improve Mood, Self-Reported Restoration, and Sustained Attention? Results From Two Experimental Field Studies. Frontiers in Psychology 9, 2057. doi.org/10.3389/fpsyg.2018.02057.
[6] TAYS. 2022. Mielipolku. https://www.tays.fi/mielipolku. Viitattu 10.6.2022.
[7] Lempäälä. S.a. Lempäälän Mielipolku. https://www.lempaala.fi. Viitattu 10.6.2022.