MITÄ MIELTÄ ON MENNÄ METSÄÄN?

/

Pohjois-Karjalassa luonto on osa arkea. Metsät, suot, pellot ja erilaiset vesistöt aina Pielisestä Pyhäjärveen näkyvät kuntien katukuvassa. Kaupunkien viheralueet ovatkin yhteydessä fyysisen aktiivisuuden sekä psyykkiseen hyvinvoinnin lisääntymiseen [1]. Metsissä toteutetuilla interventioilla taas on havaittu olevan positiivinen yhteys stressin alenemiseen, rentoutumiseen [2], matalampaan verenpaineeseen sekä vähentyneeseen masennus- ja ahdistusoireiluun [3].

Voi kuitenkin olla, että vaikka luontoa näkee ympärillään, sitä ei silti havainnoi. Jos olet kiivennyt Ukko-Kolin huipulle, muistat ehkä uppoutuneesi kauniiseen maisemaan, joka avautuu Pielisen ylle. Ehkä olet patikoinut Patvinsuolla ja haistanut suopursujen hurmaavan tuoksun. Mutta oletko kiinnittänyt huomiota maisemiin, tuoksuihin tai kauniisiin yksityiskohtiin esimerkiksi työpäivän jälkeen kävellessäsi kotiin puiston tai metsän läpi?

Luontoympäristön tietoinen tutkaileminen eri aistein voi vähentää turhautuneisuuden tunteita sekä edistää jokapäiväisistä, tarkkaavaisuutta vaativista tehtävistä suoriutumista [4]. Kun luontoa havainnoiviin harjoitteisiin lisätään fyysistä ja psyykkistä palautumista tukevia tehtäviä, herkeämätöntä keskittymistä vaativat askareet saattavatkin sujua paremmin luonnossa liikkumisen jälkeen [5]. Erilaiset ympäristön havainnointia sekä palautumista tukevat harjoitteet siis mahdollisesti auttavat luonnon hyvinvointivaikutusten saavuttamisessa — myös vähemmän mielenkiintoisessa luontoympäristössä [4].

Mielen maisemamatkoja ja Hyvän mielen liikuntarasteja

Suomessa on muutamia mielipolkuja, joiden varrella on mielen elpymistä edistäviä harjoitteita [6,7]. Pohjoiskarjalaisten hyvinvointia tukeakseen Kansanterveyden keskuksen hyvinvointi, ympäristö ja liikunta –neuvottelukunta otti tavoitteeksi jalkauttaa mielipolkujen idean myös Suomen itäisen kolkan kuntiin. Lisäksi nuorten mielen hyvinvointia haluttiin tukea suunnittelemalla suunnistuksen opetuksessa hyödynnettäviä Hyvän mielen liikuntarasteja.

Elvyttävänä ympäristönä luonto tarjoaa hyvät puitteet mielen hyvinvoinnin tukemiseksi. Mielen maisemamatkalla on mahdollisuus ottaa hetkeksi etäisyyttä arjesta ja lumoutua luonnosta. Hyvän mielen liikuntarasteilla taas QR-koodein varustellut suunnistusrastit sisältävät verkkomateriaalia videoista visailuihin, jotka tukevat nuoren mielen hyvinvointia niin tunne- ja vuorovaikutustaitojen kuin itsemyötätunnonkin osalta.

Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee hyödyntämään Mielen maisemamatkoja ja Hyvän mielen liikuntarasteja löytäen samalla hyvinvointia Pohjois-Karjalan kauniista luonnosta. Entuudestaan tuttu luontoympäristö saattaa näyttäytyä uudessa valossa, kun sitä tarkastelee eri aistein ja uusista näkökulmista.

Taru Korhonen
TtK, Terveyskasvatuksen ja terveyden edistämisen maisteriopiskelija
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
Asiantuntijaharjoittelu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksessa

Lähteet:
[1] Gianfredi, V., Buffoli, M., Rebecchi, A., Croci, R., Oradini-Alacreu, A., Stirparo, G., Marino, A., Odone, A., Capolongo, S. & Signorelli, C. 2021. Association between Urban Greenspace and Health: A Systematic Review of Literature. International Journal of Environmental Research and Public Health 18, 5137. doi.org/10.3390/ ijerph18105137.
[2] Grilli, G. & Sacchelli, S. 2020. Health Benefits Derived from Forest: A Review. International Journal of Environmental Research and Public Health 17, 6125. doi:10.3390/ijerph17176125.
[3] Stier-Jarmer, M., Throner, V., Kirschneck, M., Immich, G., Frisch, D. & Schuh, A. 2021. The Psychological and Physical Effects of Forests on Human Health: A Systematic Review of Systematic Reviews and Meta-Analyses. International Journal of Environmental Research and Public Health 18, 1770. doi.org/10.3390/ijerph18041770.
[4] Duvall, J. 2011. Enhancing the benefits of outdoor walking with cognitive engagement strategies. Journal of Environmental Psychology 31, 27 ­̶ 35. doi:10.1016/j.jenvp.2010.09.003.
[5] Pasanen, T., Johnson, K., Lee, K. & Korpela, K. 2018. Can Nature Walks With Psychological Tasks Improve Mood, Self-Reported Restoration, and Sustained Attention? Results From Two Experimental Field Studies. Frontiers in Psychology 9, 2057. doi.org/10.3389/fpsyg.2018.02057.
[6] TAYS. 2022. Mielipolku. https://www.tays.fi/mielipolku. Viitattu 10.6.2022.
[7] Lempäälä. S.a. Lempäälän Mielipolku. https://www.lempaala.fi. Viitattu 10.6.2022.

Nuorille aikuisille suunnatun Semppi-terveyspisteen kehittäminen palvelumuotoilun menetelmillä

/

Nuorten aikuisten terveysnäkymiä heikentävät erityisesti hyvinvoinnin polarisoitumisen uhkakuvat sekä hyvinvoinnin jakautuminen. Kyseiset terveyttä uhkaavat tekijät tulisi ottaa huomioon sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelussa ja hyvinvointipalveluiden kehittämisessä (1). Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen (2) vuonna 2019 teettämän asiakasselvityksen mukaan Semppi-terveyspisteellä asioivat olivat tyypillisesti iäkkäitä. Selvityksen pohjalta nousi tarve nuorille aikuisille suunnatun Semppi-terveyspisteen kehittämiseen.

Tutkimuksellinen kehittämistyöni käsitteli Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen Semppi-terveyspisteiden käyttäjäkeskeistä kehittämistä palvelumuotoilun menetelmien avulla. Kehittämistyön tarkoituksena oli kartoittaa, millaisia ominaisuuksia nuoret aikuiset toivovat Semppi-terveyspisteeltä. Kehittämistyön tavoitteena oli kehittää nuorten aikuisten tarpeita vastaava terveyspiste terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kohderyhmänä toimivat pohjoiskarjalaiset 16–29-vuotiaat nuoret aikuiset.

Tutkimuksellisen kehittämistyön prosessi eteni kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa eli tutkimusvaiheessa haluttiin selvittää, millaisena nuoret aikuiset kokivat asioinnin Semppi-terveyspisteellä. Tutkimusvaihe toteutettiin teemahaastattelun avulla ja siihen osallistui kaksi Semppi-terveyspisteen käyttäjää. Toisessa vaiheessa eli kehittämisvaiheessa nuorille aikuisille järjestettiin ideatyöpaja, jossa suunniteltiin käyttäjäprofiilit sekä ideoitiin Semppi-terveyspisteen ja Semppi.fi ‑verkkosivuston ominaisuuksia.

Kehittämistyön tulokset osoittivat, etteivät Semppi-terveyspiste ja Semppi.fi ‑verkkosivusto olleet tunnettuja nuorten aikuisten keskuudessa. Keskeisin tulos oli, että nuoret aikuiset kaipaavat Semppi-terveyspisteelle yleistä viihtyvyyttä lisääviä ominaisuuksia, kuten kasveja, tauluja sekä valaistusta tunnelmaa luomaan. Sempin verkkosivustolle puolestaan toivottiin terveysteemojen esittelyä monipuolisten, nuorille aikuisille kohdennettujen digitaalisten toimintojen avulla. Tämän lisäksi selvisi, että nuoret aikuiset kaipaavat Semppi-terveyspisteeltä ja Semppi.fi-verkkosivustolta vertaistukea arjen haasteisiin sekä ohjausta terveyteen ja hyvinvointiin liittyen.

Tutkimuksellisen kehittämistyöni tuotti ideoita ja näkemyksiä nuorille aikuisille suunnattua Semppi-terveyspisteiden kehittämistä varten. Ideoiden toimeenpano sekä jatkokehittämisehdotukset jätettiin Pohjois-Karjalan kansanterveyden hyödynnettäviksi. Jatkokehittämisen osalta ehdotetaan, että nuorille aikuisille suunnatuista Semppi-terveyspisteistä laaditaan kustannusarvio.

Kokonaisuudessaan kehittämistyön prosessi oli mielenkiintoinen ja sitä oli mukava tehdä. Yhteistyö Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen kanssa sujui mutkattomasti, minkä lisäksi olen hyvilläni saamastani tuesta sekä kiinnostuksesta kehittämistyötäni kohtaan. Koen tärkeäksi sen, että pääsin verkostoitumaan Semppi-verkoston kanssa, koska verkostojen ja yhteistyön merkitys on nykyaikana yhä keskeisemmässä roolissa. Yhtä lailla tämä kehittämistyö edisti oman asiantuntijuuteni kehittymistä.

Opinnäytetyö löytyy täältä

Emma Piri,
Palveluliiketoiminnan kehittämisen yamk-opiskelija (Oulun ammattikorkeakoulu) sekä Terveyden edistämisen opiskelija (Itä-Suomen yliopisto).

Lähteet:
1 Kallunki, Valdemar & Leinonen, Olli 2012. Nuorten aikuisten elämäntyytyväisyyden osatekijät hyvinvoinnin eri tasoilla. Yhteiskuntapolitiikka-lehti 77:4.
2 Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus 2020. Yleisesittely Semppi toiminnoista. Esitys Semppi-kehittämisverkoston kokouksen sisällöstä 2.11.2020. Hakupäivä 1.12.2021.

Matkalle omaa hyvinvointia edistämään

/

Kiinnostus omaa hyvinvointia edistävää matkailua kohtaan on kasvanut viime vuosina. Taustalla on halu irtautua arjen kiireestä ja stressistä sekä toive kokea kokonaisvaltaista hyvää oloa. Koronaepidemia on korostanut hyvinvoinnin merkitystä ihmisten elämässä, ja tämä on lisännyt myös hyvinvointia edistävien matkojen ja matkailupalveluiden kysyntää entisestään.

Odotukset hyvinvointimatkalta liittyvät sekä fyysiseen että henkiseen hyvän olon kokemukseen. Yksityiskohtaisemmat syyt hyvinvointimatkalle lähtemiseen voivat olla moninaiset; matkalla halutaan edistää omaa henkilökohtaista hyvinvointia, edistää tai ylläpitää terveyttä tai vain hemmotella itseään. Hyvinvointimatkoilla onkin monia eri muotoja, joista esimerkkeinä ovat muun muassa henkisyyteen liittyvä matkailu kuten jooga- ja meditaatiomatkailu tai suomalaisten usein suosima kylpylämatkailu.

Hyvinvointimatkailussa on hyödynnetty luontoa ja luonnon elementtejä jo pitkään. Erilaiset luontoympäristöt ja maaseutukohteet mielletäänkin puhtaiksi, raikkaiksi ja terveellisiksi. Luonto koetaan myös rauhoittavaksi ja sen koetaan tuovan tasapainoa ihmisten hektiseen elämään. Luonnolla on myös tieteellisesti todettu olevan erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä hyvinvointi ja terveysvaikutuksia.

Luonnon hyvinvointivaikutukset tunnistettiin jo vuosisatoja sitten, kun ihmiset matkustivat tietynlaiseen ilmastoon tai parantaville lähteille edistämään terveyttään. Viime vuosina myös ympäristön ja luonnon merkitystä hyvinvoinnille on korostettu yhä enemmän. Tämä on myös lisännyt luontoon liittyvien ja luontoympäristöissä tapahtuvien palveluiden tarjontaa. Näistä esimerkkeinä ovat muun muassa metsäkylvyt, jooga erilaisissa luontoympäristöissä sekä erilaiset Green Care ‑palvelut.

Hyvinvointimatkailuun yhdistetään yleensä erilaisia hemmotteluhoitoja. Monet hyvinvointipalvelut ovatkin levinneet laajasti ympäri maailman ja useissa matkakohteissa tarjotaankin samankaltaisia palveluita. Hyvinvointimatkakohteet voivat kuitenkin erottua toisistaan tarjoamalla paikallisuuteen – paikalliseen kulttuuriin, tapoihin, raaka-aineisiin ja perinteisiin – liittyviä hyvinvointipalveluita. Esimerkiksi Suomessa sauna on paikalliseen kulttuuriin, perinteisiin ja tapoihin vahvasti sidoksissa oleva, hyvinvointia edistävä palvelu, joka houkuttelee myös kansainvälisiä matkailijoita.

Hyvinvointimatkailijat ovat myös yhä kiinnostuneempia oppimaan asioita, joilla on pidempiaikaisia vaikutuksia, ja parhaimmillaan hyvinvointimatkailu saa aikaan positiivisia muutoksia ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uusien matkalla opittujen liikuntamuotojen omaksumista osaksi arkea tai jollain kurssilla opittujen taitojen, kuten erilaisten luonnon raaka-aineiden hyödyntämistä, oman hyvinvoinnin edistämiseksi.

Onko sinulla tapana matkustaa hyvinvointilomille? Oletko sinä oppinut matkoillasi jotain, mikä on vaikuttanut laajemmin omaan hyvinvointiisi? Ja voisiko seuraava tekemäsi lomamatka ollakin sellainen, jonka aikana edistät tietoisesti omaa hyvinvointiasi?

Henna Konu

Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksella ja on jäsenenä Kansanterveyden keskuksen Hyvinvointi, ympäristö ja liikkuminen ‑neuvottelukunnassa.

Lisätietoa:

Konu, H. (2017). Hyvinvointimatkailu. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim.). Matkailututkimuksen avainkäsitteet, 76–81. LUP – Lapland University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978–952-310–952‑0

Henna Konu: Muutosmatkailu – mitä sillä tarkoitetaan? https://www.gcfinland.fi/kehittaminen/maaseudun-hyvinvointiyrittajyyden-koordinaatiohanke/hyvinvoi-blogit/-henna-konu–muutosmatkailu—mita-silla-tarkoitetaan-/