Kuinka koululounas saadaan maistumaan täysipainoisesti oppilaille?

/

Nina Kari ja Mervi Remes

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt 21 vuoden ajan joka toinen vuosi kouluterveyskyselyn oppilaille. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun 8.–9. luokan oppilaista noin 30% ei syö koululounasta päivittäin ja jopa 4,5% jättää lounaan syömättä päivittäin kokonaan. Kouluruoan syö kokonaisuudessaan kaikkine lisukkeineen vain 14%. Herää siis kysymys, miksi oppilaat eivät syö koululounasta ja kuinka saisimme oppilaat syömään heille tärkeä ateria?

Kouluruokailusuositus päivitettiin vuonna 2017. Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus korostaa yhdessä ruokailun tärkeyttä, kiireetöntä ilmapiiriä ja aikuisen esimerkkiä. Tavoitteena on saada oppilas ymmärtämään ruokailun merkitys hyvinvoinnilleen. Koululounas kattaa kolmanneksen oppilaan päivittäisestä energiatarpeesta. Lämpimän aterian tulee olla täysipainoinen, ravitsemussuositusten mukainen, maukas ja houkutteleva. Oppilaiden ruokailuympäristön viihtyisyys, rauhallisuus ja siisteys ovat olennainen osa oppimisympäristöä. Ruuhkahuippujen tasaaminen, porrastamalla luokkien ruokailuaikoja, ehkäisee jonotusta ja melutasoa, sekä parantaa ruokailun viihtyvyyttä. Rytmittämisessä on huomioitava koko koulun lukujärjestys ja oppilaiden ikä. Ruokailuun tulisi varata vähintään 30 minuuttia aikaa ja sen tulisi sijoittua klo 11–12 välille. Mikäli aikaa ei ole riittävästi, johtaa se herkästi ahmimiseen, liian pienen annoksen syömiseen tai jopa aterian välistä jättämiseen. Lisäksi ruokailua ennen tai jälkeen tulisi myös olla 10–15 minuutin ulkoilutauko.

Avainasemassa nuorten valintojen tekemiseen olemme me, aikuiset. Aikuisten luoma ympäristö, tavat ja esimerkin näyttäminen vaikuttavat nuoren valintoihin. Tarjoamalla maistuvaa, houkuttelevan näköistä ruokaa, monipuolisiin salaatteihin panostamalla ja tuomalla ne houkuttelevasti esille voidaan lapset ja nuoret saadaan syömään enemmän kasviksia ja täysipainoisemmin. Jo pelkästään salaatin ainesosien erottelu toisistaan mahdollistaa nuorelle lisää valinnanvapautta. Liian usein koulussa on liian vähän aikaa ruokailulle, joskus jopa vain 15 minuuttia. Riittävän ajan varaaminen kouluissa ruokailulle mahdollistaa lepohetken koulupäivään ja ruoan syömisen rauhassa. Kouluruokailun tärkeyttä ei voi liikaa painottaa. Monipuolinen ravitsemus auttaa jaksamaan koulussa ja edistää oppimista. Terveyden edistämisen näkökulmasta se vaikuttaa hyvinvointiin, ylipainon ja sairauksien ennaltaehkäisyyn.

Yhteistyö on tärkeää. Sitä tarvitaan niin rehtorin, opettajien, kouluterveydenhoitajan ja kouluravintolahenkilökunnan, kuin muidenkin aikuisten ja oppilaiden välillä. Kouluruokailun tulisi mielestämme olla oppimistilanne, johon opettaja osallistuu esimerkillään. Osallistamalla oppilaat kouluruokailun kehittämiseen, saadaan heidät sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin ja yhteisten päämäärien saavuttamiseen. Keskeistä on yhdessä tekeminen ja oppilaat toiveiden huomioiminen, sekä yhteiseen päämäärään tähtääminen unohtamatta ruokailuympäristön viihtyisyyttä ja houkuttelevaa ruokaa.

Nina Kari ja Mervi Remes

Kirjoittajat opiskelevat terveydenhoitajiksi Karelia-ammattikorkeakoulussa

Kirjoitus on osa Yhteiskunnallinen terveydenhoitotyö -kurssia.

Salkkuperheemme kasvoi alkuvuodesta!

/

Vuosi sitten pohdimme, miten tavoittaisimme kaiken ikäisiä pohjoiskarjalaisia ja nimenomaan pieniä lapsia sekä lapsiperheitä, joiden terveyden edistäminen on myös erittäin tärkeää ja jotka ovat kohderyhmänä jääneet toiminnassamme hieman vähemmälle huomiolle. Syntyi ajatus lapsille suunnatuista terveyden edistämisen salkuista eli Semppi-salkuista.

Kesällä kokosimme työryhmän ideoimaan ja suunnittelemaan salkkujen sisältöä. Työryhmään saimme asiantuntemusta niin varhaiskasvatuksen, koulun, lastenneuvolan kuin lapsiperheyhdistyksenkin toimijoilta. Kansanterveyden keskus toi työryhmään terveyden edistämisen näkemystä. Tällainen porukka kun suunnittelee yhdessä, niin siinä hienolla tavalla yhdistyvät monen alan asiantuntijuus ja voimavarat!

Loppuvuosi 2017 meni Semppi-salkkujen sisältöjä koostaessa ja testatessa. Ajatuksena oli, että emme halua keksiä pyörää uudestaan, vaan hyödynnämme jo olemassa olevaa terveyden edistämisen materiaalia, jota on eri järjestöissä ja hankkeissa tehty valtavasti. Salkkuihin nämä on koottu yhteen, jotta niitä on lainaajan helppo hyödyntää joutumatta itse etsimään kaikkea alusta alkaen itse.

Salkkumateriaalien testitilaisuuksia pidettiin marras-joulukuussa Lehmon neuvolassa, Niittylahden koululla, Liperin varhaiskasvatuksen yksikössä sekä Joensuun Perheentalolla. Semppi-salkuista saatu palaute oli pääosin positiivista ja materiaalin käyttäjät kiittelivät erityisesti sitä, että kaikki oli valmiina ja materiaaleja pääsi hyödyntämään helposti ja nopeasti vain lyhyellä perehtymisellä. Myös lapset tykkäsivät erityisesti konkreettisista esittelymateriaaleista kuten sokerinäyttelystä.

Alkuvuodesta Kansanterveyden keskuksen Semppi-salkkuvalikoima siis laajeni, kun salkkuperheeseen saatiin kaksi uutta jäsentä: Lasten Semppi-salkut 1–6-vuotiaille sekä 7–12-vuotiaille. Salkut sisältävät toiminnallista ja havainnollistavaa terveyden edistämisen materiaalia terveyden eri teemoista: liikunnasta, ravitsemuksesta, suun terveydestä, unesta, mielen hyvinvoinnista ja tunnetaidoista sekä alakouluikäisille myös savuttomuudesta.

Lasten Semppi-salkkuja voivat hyödyntää kaikki lasten parissa työskentelevät, kuten varhaiskasvatuksen ammattilaiset, opettajat, terveydenhuollon ammattilaiset, järjestötoimijat sekä lasten harrastustoimintaa ohjaavat henkilöt. Semppi-salkku on pyörillä varustettu matkalaukku, jota on helppo kuljettaa paikasta toiseen. Salkun lainaaminen on helppoa ja maksutonta. Varaus tehdään sähköisen varauskalenterin kautta osoitteessa http://www.pkkansanterveys.fi/semppi/. Varaaja huolehtii salkun hakemisesta ja palautuksesta sovittujen aikataulujen mukaisesti. Salkut sijaitsevat Kansanterveyden keskuksen toimistolla Joensuussa (Siltakatu 10 A 16).

Suosittelen lämpimästi kokeilemaan uusia salkkujamme ja ohjaamaan niiden avulla lapsille elintärkeitä terveystietoja- ja taitoja, joita tarvitaan läpi elämän!

Ellinoora Ojala, terveyden edistämisen suunnittelija

Reissu-Riikka reissaa

/

Reissaaminen on pääasiassa aina mukavaa ja innolla olen (lähes) joka kerta laukkuja pakkaamassa. Tykkään tutustua uusiin paikkoihin ja ihmisiin; se on usein hyvin opettavaista. Mutta siinä vaiheessa, kun reissuja alkaa olemaan useampi per viikko meinaa enin into laantua. Olen ajatellut iän jo vaikuttavan asiaan, varhaiskeski-ikäinen kroppani ei enää ole nuoruuden päivien kunnossa eikä palautuminen yhtä helppoa kuin aiemmin. Reissujen koettuun raskauteen vaikuttaa tietysti aina myös tulevan reissun tarkoitus: onko kyseessä useamman päivän työmatka tiukkoine aikatauluineen vaiko rennompi vapaa-ajan juttu. Joka tapauksessa olen viime aikoina ollut paljon liikkeellä niin töissä kuin vapaallakin, ja tämän vuoksi alkanut kutsua itseäni otsikon mukaisella nimellä.

Perheen ja työn yhteensovittaminen on yksi tämän hetken puhutuimmista aiheista. Meillä on viiden hengen aktiivinen perhe, joten menoa ja meininkiä riittäisi ilman reissutyötänikin. Kiitos ukkokullan ja mummojen, reissaaminen on kuitenkin minulle mahdollistunut! Sosiaali- ja terveysministeriö kirjoittaa aiheesta sivuillaan: ”Perhe-elämän ja työn sujuva yhdistäminen parantaa hyvinvointia sekä kotona että työssä”. Tätä sujuvaa yhdistämistä olen pyrkinyt työssäni toteuttamaan ottamalla ajoittain muksut matkoille mukaan ja vastapainoksi sitten taas pitämällä etäpäiviä kotosalla. Tosin aina se ei ole niin helppoa, koska hankkeemme toiminta-alue on koko suuri Suomen maa ja matkapäiviä kertyy.

Reissaamista pystyy onneksi välillä sumplimaan. Itselleen on jo tällaisen konkarityöntekijän helpompi asettaa rajoja kuin joskus nuorempana. Olen opetellut sanomaan ei monille kissanristiäisille niin töissä kuin vapaallakin, sillä kymmenen-kaksikymmentä vuotta  sitten olleella tahdilla olisin luultavasti jo uupunut aikapäivää sitten. Mutta onneksi nuorena ei liikaa tiennyt, eikä osannut murehtiakaan. Nämä asiat ovat itseänikin luultavasti silloin suojelleet.

Samoin kuin hyvä palautuminen. Urheilijatyttösen elämässäni fysiikka oli kondiksessa ja sen voimallahan tutkimustenkin mukaan työssäkin jaksaa. Nykyisinkin pyrin pitämään kroppani edes jonkinlaisessa kunnossa. Kolmen alakoululaisten äitinä arki tuppaa kuitenkin ajoittain ”hieman” täyttymään monenlaisista menoista. Jokainen perheestämme harrastaa paljon, ja vaatii aikamoista taitoa löytää omille jutuilleen aikaa. Työmatkat ovat toisaalta tähän jonkinmoinen ratkaisu. Matkalla ei ole esimerkiksi kotityövelvoitteita, jolloin voi rauhassa antaa itselleen ja kroppansa hoitamiselle aikaa. Otan aina reissuun mukaan liikuntavarusteita; milloin kuntosalivermeet, lenkkarit, sukset, uimapuvun tai vähintäänkin pilatesrullan. Ja tietysti myös ikioman tyynyn ja korvatulpat, jotta palautuminen olisi parasta mahdollista.

Reissussa myös ravinnon osuus korostuu. Vyötärölle hiipivät kilot ja hiilariväsymys ovat pakottaneet minutkin miettimään syömisiäni. Kokoustarjoilut ovat onneksi viime vuosina kohentuneet ja pyrin myös omalta osaltani vaikuttamaan asiaan mahdollisuuksien mukaan. Ainaisista vehnäpullista ollaan pääsääntöisesti päästy eroon ja tarjolla on yhä useammin vaikkapa tuoreita hedelmiä tai smoothieta. Meillä täällä kotimaassa olisi kuitenkin vielä opiksi otettavaa naapuriltamme Virolta, kuten houkutteleva kuva heidän tarjoiluistaan tammikuiselta verkostoitumisreissulta Tallinnan Vedellä osoittaa.

Summa summarum: myös reissutyössä pätevät vanhat terveyden lait. Lepää, liiku ja syö sopivasti, silloin jaksat!

Riikka Turunen, TyhyverkostoX-hankkeen projektipäällikkö