Suolaista elämää

/

Viime kuussa julkaistiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinTerveys 2017 – tutkimuksen tuloksia. FinTerveys 2017 on kansallinen väestötutkimus, josta saadaan yhtenä osa-alueena tutkimustuloksia myös suomalaisten ravintotottumuksista. Yksi tästä tutkimuksesta esiin tullut tieto on suomalaisten tämänhetkinen suolan saanti. Suomalaisten miesten suolan saanti on tällä hetkellä jo lähes 10 grammaa ja naistenkin himpun verran yli 7 grammaa vuorokaudessa. Suolan saantisuositus on enintään 5 grammaa vuorokaudessa ja se vastaa vajaata teelusikallista. Tutkimustulos siis kertoo, että elämme melko suolaista elämää. Kunhan emme vaan muuttuisi suolapatsaiksi…

Miksi suolan saantiin sitten olisi hyvä kiinnittää huomiota? Ensinnäkin liiallisella suolan saannilla on yhteys korkeaan verenpaineeseen ja sitä kautta lisääntyneeseen riskiin saada sydäninfarkti tai aivohalvaus. Liian suolaisella elämäntyylillä on myös pitkällä tähtäimellä todettu olevan yhteys lisääntyneeseen osteoporoosi- ja mahasyöpäriskiin ja kaiken lisäksi liika suola rasittaa munuaisia. Siinäpä sitä onkin jo melkoinen nippu syitä siihen, miksi suolan saanti kannattaa pistää syyniin.

Suurin osa saamastamme suolasta tulee ns. piilosuolana eli erilaisista elintarvikkeista. Suomalaisten eräitä suurimpia suolanlähteitä ovat leipä, juusto ja leikkeleet. Kaupassa kannattaakin etsiä pakkauksista sydänmerkkiä. Se kertoo, että tuote on tuoteryhmässään suolan kannalta terveellisempi vaihtoehto. Leipä on vähäsuolaista, kun se sisältää suolaa enintään 0,7 %. Viime aikoina onkin tullut kauppoihin kiitettävästi vähäsuolaisia tuotteita, esimerkiksi juustoja.

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus toteuttaa nyt kevään aikana yhdessä Apteekkariyhdistys ry:n kanssa Apteekkikiertueen, jossa ovat näyttelyn muodossa kiertueella ”kolme kovaa”, eli rasva, sokeri ja tässäkin blogissani jalansijaa saava suola. Kiertueella havainnollistamme hyvinkin konkreettisesti eri elintarvikkeiden suolapitoisuuksia. Kannattaa tulla tutustumaan ja havahtumaan, minkälaisista ehkä hieman yllättävistäkin lähteistä suolaa saadaan. Esimerkiksi 300 gramman valmispinaattikeittoannos sisältää suolaa jo lähes puolet suolan päivittäisestä suolansaantisuosituksesta. Tämä onkin yllättänyt ehkä eniten jo näyttelyyn tutustuneita, harvempihan sitä mieltää terveelliseksi ajatellun kasvisruoan olevan melkoinen suolapommi!

Makuaistimme tottuu helposti suolaiseen ruokaan. Mutta loistava tieto on myös, että makunystyrämme tottuvat myös vähäsuolaisempaan ruokaan jo ihan muutamassakin viikossa. Apteekeissa kiertäessäni olen saanut monesti kuulla, että eihän se ruoka maistu miltään jos siinä ei ole suolaa. Toisaalta olen myös kuullut useita toisenlaisiakin kommentteja. Moni näyttelyyn tutustunut onkin kertonut vaihtaneensa vähäsuolaiseen. Ja sitten kun on joskus syönyt jotain suolaista, niin ihmetystä on herättänyt, että olenko minä joskus voinut syödä näin suolaista. Tämä kertoo, että vähäsuolaiseen voi todellakin tottua. Ja sitten ei enää paluuta suolaiseen olekaan…

Näin keväällä monet innokkaat kotipuutarhurit alkavat viljellä erilaisia yrttejä. Niitä kannattaakin lisätä roppakaupalla ruokiin makua tuomaan suolan sijaan. Nautitaan maukkaasta ruoasta ilman suolalisää, mutta runsaalla yrttilisällä. Joko lisäämällä itse viljeltyjä yrttejä tai hyödyntämällä kaupan yrttivalikoimaa. Ja tästäkös sydän, aivot ja muukin elimistö vaan kiittää ja syvästi kumartaa. Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn apteekkeihin nyt kevään aikana, kiertueen apteekit löytyvät nettisivuiltamme. Ihanaa yrtintuoksuista kevättä ja tulevaa kesää kaikille!

Kuinka koululounas saadaan maistumaan täysipainoisesti oppilaille?

/

Nina Kari ja Mervi Remes

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt 21 vuoden ajan joka toinen vuosi kouluterveyskyselyn oppilaille. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun 8.–9. luokan oppilaista noin 30% ei syö koululounasta päivittäin ja jopa 4,5% jättää lounaan syömättä päivittäin kokonaan. Kouluruoan syö kokonaisuudessaan kaikkine lisukkeineen vain 14%. Herää siis kysymys, miksi oppilaat eivät syö koululounasta ja kuinka saisimme oppilaat syömään heille tärkeä ateria?

Kouluruokailusuositus päivitettiin vuonna 2017. Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus korostaa yhdessä ruokailun tärkeyttä, kiireetöntä ilmapiiriä ja aikuisen esimerkkiä. Tavoitteena on saada oppilas ymmärtämään ruokailun merkitys hyvinvoinnilleen. Koululounas kattaa kolmanneksen oppilaan päivittäisestä energiatarpeesta. Lämpimän aterian tulee olla täysipainoinen, ravitsemussuositusten mukainen, maukas ja houkutteleva. Oppilaiden ruokailuympäristön viihtyisyys, rauhallisuus ja siisteys ovat olennainen osa oppimisympäristöä. Ruuhkahuippujen tasaaminen, porrastamalla luokkien ruokailuaikoja, ehkäisee jonotusta ja melutasoa, sekä parantaa ruokailun viihtyvyyttä. Rytmittämisessä on huomioitava koko koulun lukujärjestys ja oppilaiden ikä. Ruokailuun tulisi varata vähintään 30 minuuttia aikaa ja sen tulisi sijoittua klo 11–12 välille. Mikäli aikaa ei ole riittävästi, johtaa se herkästi ahmimiseen, liian pienen annoksen syömiseen tai jopa aterian välistä jättämiseen. Lisäksi ruokailua ennen tai jälkeen tulisi myös olla 10–15 minuutin ulkoilutauko.

Avainasemassa nuorten valintojen tekemiseen olemme me, aikuiset. Aikuisten luoma ympäristö, tavat ja esimerkin näyttäminen vaikuttavat nuoren valintoihin. Tarjoamalla maistuvaa, houkuttelevan näköistä ruokaa, monipuolisiin salaatteihin panostamalla ja tuomalla ne houkuttelevasti esille voidaan lapset ja nuoret saadaan syömään enemmän kasviksia ja täysipainoisemmin. Jo pelkästään salaatin ainesosien erottelu toisistaan mahdollistaa nuorelle lisää valinnanvapautta. Liian usein koulussa on liian vähän aikaa ruokailulle, joskus jopa vain 15 minuuttia. Riittävän ajan varaaminen kouluissa ruokailulle mahdollistaa lepohetken koulupäivään ja ruoan syömisen rauhassa. Kouluruokailun tärkeyttä ei voi liikaa painottaa. Monipuolinen ravitsemus auttaa jaksamaan koulussa ja edistää oppimista. Terveyden edistämisen näkökulmasta se vaikuttaa hyvinvointiin, ylipainon ja sairauksien ennaltaehkäisyyn.

Yhteistyö on tärkeää. Sitä tarvitaan niin rehtorin, opettajien, kouluterveydenhoitajan ja kouluravintolahenkilökunnan, kuin muidenkin aikuisten ja oppilaiden välillä. Kouluruokailun tulisi mielestämme olla oppimistilanne, johon opettaja osallistuu esimerkillään. Osallistamalla oppilaat kouluruokailun kehittämiseen, saadaan heidät sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin ja yhteisten päämäärien saavuttamiseen. Keskeistä on yhdessä tekeminen ja oppilaat toiveiden huomioiminen, sekä yhteiseen päämäärään tähtääminen unohtamatta ruokailuympäristön viihtyisyyttä ja houkuttelevaa ruokaa.

Nina Kari ja Mervi Remes

Kirjoittajat opiskelevat terveydenhoitajiksi Karelia-ammattikorkeakoulussa

Kirjoitus on osa Yhteiskunnallinen terveydenhoitotyö -kurssia.

Salkkuperheemme kasvoi alkuvuodesta!

/

Vuosi sitten pohdimme, miten tavoittaisimme kaiken ikäisiä pohjoiskarjalaisia ja nimenomaan pieniä lapsia sekä lapsiperheitä, joiden terveyden edistäminen on myös erittäin tärkeää ja jotka ovat kohderyhmänä jääneet toiminnassamme hieman vähemmälle huomiolle. Syntyi ajatus lapsille suunnatuista terveyden edistämisen salkuista eli Semppi-salkuista.

Kesällä kokosimme työryhmän ideoimaan ja suunnittelemaan salkkujen sisältöä. Työryhmään saimme asiantuntemusta niin varhaiskasvatuksen, koulun, lastenneuvolan kuin lapsiperheyhdistyksenkin toimijoilta. Kansanterveyden keskus toi työryhmään terveyden edistämisen näkemystä. Tällainen porukka kun suunnittelee yhdessä, niin siinä hienolla tavalla yhdistyvät monen alan asiantuntijuus ja voimavarat!

Loppuvuosi 2017 meni Semppi-salkkujen sisältöjä koostaessa ja testatessa. Ajatuksena oli, että emme halua keksiä pyörää uudestaan, vaan hyödynnämme jo olemassa olevaa terveyden edistämisen materiaalia, jota on eri järjestöissä ja hankkeissa tehty valtavasti. Salkkuihin nämä on koottu yhteen, jotta niitä on lainaajan helppo hyödyntää joutumatta itse etsimään kaikkea alusta alkaen itse.

Salkkumateriaalien testitilaisuuksia pidettiin marras-joulukuussa Lehmon neuvolassa, Niittylahden koululla, Liperin varhaiskasvatuksen yksikössä sekä Joensuun Perheentalolla. Semppi-salkuista saatu palaute oli pääosin positiivista ja materiaalin käyttäjät kiittelivät erityisesti sitä, että kaikki oli valmiina ja materiaaleja pääsi hyödyntämään helposti ja nopeasti vain lyhyellä perehtymisellä. Myös lapset tykkäsivät erityisesti konkreettisista esittelymateriaaleista kuten sokerinäyttelystä.

Alkuvuodesta Kansanterveyden keskuksen Semppi-salkkuvalikoima siis laajeni, kun salkkuperheeseen saatiin kaksi uutta jäsentä: Lasten Semppi-salkut 1–6-vuotiaille sekä 7–12-vuotiaille. Salkut sisältävät toiminnallista ja havainnollistavaa terveyden edistämisen materiaalia terveyden eri teemoista: liikunnasta, ravitsemuksesta, suun terveydestä, unesta, mielen hyvinvoinnista ja tunnetaidoista sekä alakouluikäisille myös savuttomuudesta.

Lasten Semppi-salkkuja voivat hyödyntää kaikki lasten parissa työskentelevät, kuten varhaiskasvatuksen ammattilaiset, opettajat, terveydenhuollon ammattilaiset, järjestötoimijat sekä lasten harrastustoimintaa ohjaavat henkilöt. Semppi-salkku on pyörillä varustettu matkalaukku, jota on helppo kuljettaa paikasta toiseen. Salkun lainaaminen on helppoa ja maksutonta. Varaus tehdään sähköisen varauskalenterin kautta osoitteessa http://www.pkkansanterveys.fi/semppi/. Varaaja huolehtii salkun hakemisesta ja palautuksesta sovittujen aikataulujen mukaisesti. Salkut sijaitsevat Kansanterveyden keskuksen toimistolla Joensuussa (Siltakatu 10 A 16).

Suosittelen lämpimästi kokeilemaan uusia salkkujamme ja ohjaamaan niiden avulla lapsille elintärkeitä terveystietoja- ja taitoja, joita tarvitaan läpi elämän!

Ellinoora Ojala, terveyden edistämisen suunnittelija