Kuinka Suomi voi? Oletko yksi niistä onnekkaista noin 10 000 suomalaisesta aikuisesta, jotka pääsevät osallistumaan terveydentilaa ja hyvinvointia kartoittavaan FinTerveys-tutkimukseen? Saat maksutta arvokasta tietoa omasta terveydestäsi ja olet mukana luomassa terveempää Suomea.

Pohjois-Karjalassa tutkimus kohdistuu Joensuun, Lieksan, Juuan ja Polvijärven asukkaisiin. Tutkimukseen otetaan mukaan lisäksi 25–75-vuotiaista pohjoiskarjalaisista 1400 henkilön rikastusotos.

FinTerveys on kahden tutkimusperinteen, FINRISKIn sekä Terveys 2000/2001, yhteenliittymä. FINRISKI-tutkimuksia on toteuttu 5 vuoden välein vuodesta 1972 alkaen, jolloin Pohjois-Karjala projekti, kansainvälisestikin katsoen ensimmäinen väestötason terveysohjelma sydän- ja verisuonitautien ehkäisemiseksi, aloitettiin. Vuonna 1977 kansantautien riskitekijöiden kartoitustutkimuksiin liitettiin mukaan Kuopion lääni, 1982 alkaen Turku-Loimaa -alue, 1992 Helsinki-Vantaan seutu sekä 1997 Oulun lääni. Nyt toteutettava FinTerveys-tutkimus yltää aina Utsjoelta Helsinkiin.

Terveemmän Suomen puolesta! Terveemmän arjen puolesta!

Tutkimus kartoittaa terveyttä ja hyvinvointia laaja-alaisesti. Siihen kuuluu esimerkiksi sosiaalisen toimintakyvyn selvittämistä, näkö-, kehonkoostumus-, verenpaine-, niveltoiminta-, verikoe-, ja ravintotestejä sekä -mittauksia.

Katso Facebookistamme, kuinka puristusvoimatesti sujui Kansanterveyden keskuksen toiminnanjohtajalta.

FinTerveys-tutkimus selvittää suomalaisten elintavat, terveysriskit ja toimintakyvyn

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) käynnistää 31. tammikuuta kansallisen FinTerveys 2017 -tutkimuksen, jolla selvitetään terveyden ja hyvinvoinnin koko kirjoa Helsingistä Utsjoelle. Tutkimukseen kutsutaan satunnaisotannalla 10 000 yli 18-vuotiasta Suomessa asuvaa henkilöä. Tutkimusryhmät kiertävät 50 paikkakunnalla eri puolilla Suomea tammi-toukokuun aikana.

THL järjestää tutkimuksen alkamisesta tiedotustilaisuudet maanantaina 30.1. klo 12 kuudella paikkakunnalla: Helsinki, Tampere, Turku, Lahti, Joensuu ja Oulu.

FinTerveys-tutkimukseen sisältyy terveystarkastus ja kyselylomakkeita. Osa kutsutuista on valittu myös ravintohaastatteluun tai liikunta- ja unimittauksiin. Tutkittavat saavat kaikki itseään koskevat tutkimustulokset.

”Tutkimuksessa on ainutlaatuista, että jokainen tutkittava saa myös oman henkilökohtaisen terveysprofiilinsa eli tiedon, kuinka omat tulokset suhteutuvat muiden samaa ikäryhmää ja sukupuolta edustavien tuloksiin”, kertoo FinTerveys-tutkimuksen koordinaattori Katja Borodulin.

Väestötutkimuksista saatavien tietojen avulla on muun muassa laadittu ravitsemussuosituksia ja kehitetty lääkärien hoito-ohjeita potilaille sekä riskilaskureita, kuten FINRISKI-laskuri. Väestötutkimuksista saatu tieto on ollut keskeisessä asemassa kansallisten terveysohjelmien, kuten Allergiaohjelman ja Lihavuusohjelman valmistelussa. Väestötutkimukset ovat myös tuottaneet tietopohjan toimille, joiden seurauksena monet kansansairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, ja toimintarajoitteet ovat vähentyneet.

Suomessa on Euroopan pisimmät, 1960-luvulle asti juontuvat perinteet tehdä ja hyödyntää kansainvälisesti ainutlaatuisia väestön terveystarkastustutkimuksia. Niistä kertyneillä aineistolla täydennetään rekistereiden ja kyselytutkimusten tietoja, jotta suomalaisten terveydestä, toimintakyvystä, elintavoista ja niiden muutoksista saadaan kattava kuva.

”Tutkimukseen valitut henkilöt muodostavat pienoiskuvan Suomessa asuvasta väestöstä. Tämän vuoksi jokainen tutkimukseen valittu henkilö on meille yhtä tärkeä, olit sitten nuori tai vanha, terve tai sairas”, toteaa Katja Borodulin.

Väestötutkimuksista tietoa hyvinvointipolitiikan tueksi

Hyvinvointipolitiikka tarvitsee lähtökohdakseen hyvän tietopohjan, jotta sillä voidaan kohentaa väestön terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä ja vähentää väestöryhmien välisiä terveyseroja. Yleisimmät ehkäistävissä olevat terveysongelmat aiheuttavat suurimman osan alueellisista ja sosioekonomisten ryhmien välisistä eroista terveydessä ja palvelutarpeissa.

FinTerveys-tutkimuksen kaltaisilla laajoilla väestötutkimuksilla saadaan luotettavaa ja ajantasaista tietoa väestön terveydestä ja toimintakyvystä ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Näitä tietoja tarvitaan, jotta sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää voidaan kehittää vastaamaan väestön tarpeisiin.

”Kustannukset kasvavat väestön ikääntyessä. Ilman luotettavaa tietopohjaa hyvinvointipolitiikka on tehotonta ja palvelujen vaikuttavuus voi heikentyä”, toteaa FinTerveys-tutkimuksen vastaava tutkija Seppo Koskinen.

FinTerveys-tutkimus: https://www.thl.fi/finterveys

Lisätietoja

Katja Borodulin
tutkimuksen koordinaattori, tutkimuspäällikkö, erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8569
etunimi.sukunimi@thl.fi

Seppo Koskinen
vastaava tutkija, lääkäri, tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8762
etunimi.sukunimi@thl.fi

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus

@Twitter @Facebook

Terveempi Pohjois-Karjala. Tämä oli Pohjois-Karjala projektin ydin, ja samaa työtä Kansanterveyden keskus jatkaa tänäkin päivänä. Järjestämme koulutuksia ja kampanjoita, teemme yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja yhdistysten kanssa sekä vaikutamme erilaisissa tapahtumissa. Kaiken keskiössä on yksi tavoite: hyvinvoiva ihminen.