Sote-uudistus: Terveyskeskuksesta hyvinvointikeskus – vaiko osa hyvinvointikeskusta?

/

Vesa

Hallitus on raamittanut sote-uudistuksen ja työ yksityiskohtien hiomiseksi on meneillään. Kyseessä on erittäin merkittävä uudistus  kun siihen liittyy myös aluehallinnon uudelleen organisointi.

Mahdollisuudet entistä parempaan ja kustannusvaikuttavampaan palvelujen tuottamiseen ovat olemassa. Valmisteluvaiheessa on painotettu ihmislähtöisyyttä, tasavertaisuutta sekä ennakoivaa ja terveyttä edistävää otetta. Näin tuleekin olla.

Uudistuksen saattaminen toteutukseen on luonnollisesti vielä monien keskustelujen ja päätösten päässä. Erilaisia näkemyksiä ja erimielisyyttä tulee olemaan. Lopputulos, uudistuksen toimivuus, on riippuvainen siitä kuinka yksimielisesti yhteistä hyvää tavoitellaan sen jälkeen kun päätökset yksityiskohdista on tehty. Poliittisten irtopisteiden keräämisen soisi loistavan poissaolollaan.

Uutisoinnissa on ollut esillä sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen kunnassa lähellä ihmisiä. On puhuttu terveyskeskusten muuttumisesta (esim. HS 10.11.2105) hyvinvointikeskuksiksi. Hyvä niin, mutta tämä sisältää mielestäni ajatuksellisen virheen.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tulee jatkossakin olla kunnan vastuulla ja sen keskeinen tehtävä. Toiminnan painospisteet ja toteutus määritetään kunnan toimesta terveys- ja hyvinvointitiedon  pohjalta hallintokuntien yhteistyönä ja kuunnellen kuntalaisia.

Pohjois-Karjalassa edellä mainittu periaate kuntajohtoisesta hyvinvointijohtamisesta on hyväksytty laajasti Siun soten valmistelussa. Kunnissa tulisi olla hyvinvointikeskus tai –asema. Paikalliset sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat osa kunnan hyvinvointikeskusta, joka toimisi kunnan johdossa. Oleellista olisi kiinteä yhteistyö kunnan ja paikallisen sote-organisaation sekä muiden kunnassa toimivien tahojen, erityisesti järjestöjen, kesken.

Kun terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen on kunnan vastuulle ja keskeinen toiminnallinen painopiste, edellyttää se panostusta: kunnallisjohtajan tulee toimia hyvinvointijohtajana ja käytännön työ tulee resursoida nykyistä paremmin.

Vesa Korpelainen

toiminnanjohtaja

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus

Terveempi Pohjois-Karjala. Tämä oli Pohjois-Karjala projektin ydin, ja samaa työtä Kansanterveyden keskus jatkaa tänäkin päivänä. Järjestämme koulutuksia ja kampanjoita, teemme yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja yhdistysten kanssa sekä vaikutamme erilaisissa tapahtumissa. Kaiken keskiössä on yksi tavoite: hyvinvoiva ihminen.