Hyvinvointikertomustyöhön kaivataan vinkkejä kansalaisilta

/

20150415_143026

Väestöterveyttä yhteistyöllä -hanke järjesti keskiviikkona työpajan kuntien hyvinvointikertomustyötä tekeville. Työpajan avasi sote-uudistusta ja sen vaikutuksia esitellyt sekä hyvinvointikertomustyötä avannut STM:n neuvotteleva virkamies Heli Hätönen.  Alustuksen jälkeisessä keskustelussa esiin nostettiin, että hyvinvointikertomus on syytä nivoa yhteen taloussuunnittelun kanssa. Kun hyvinvointikertomus on osa toiminnan suunnittelua, se kulkee osana koko suunnitelmaa ja päätyy arvioitavaksi esimerkiksi tarkastuslautakunnalle. Tällöin on myös helppo seurata suunnitelman onnistumista.

Toiminnanjohtaja, terveydenhuoltoneuvos Vesa Korpelainen toi esiin Siun soten suunnittelua. Alustuksen myötä esiin nousi huoli siitä, kuinka hyvinvointityön johto sekä yhteistyö eri tahojen välillä tulee toimimaan, jos/kun hyvinvointityön johto lähtee pois kunnilta. Mahdollisina ratkaisuina on väläytelty esimerkiksi hyvinvointiasemia, jonne voitaisiin koota terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä palveluita.

Iltapäivän keskeisin teema oli osallistaminen. Käytännön esimerkkejä kansalaisten osallistamiseen päätöksenteossa esittelivät projektikehittäjä Tanja Saukkonen Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksestä ja Joensuun kaupungin kansliasihteeri Pertti Virolainen. Alustusten jälkeen teemaa syvennettiin työpajoissa. Sekä alustuksissa että työpajoissa nousi esiin, että kansalaisten osallistaminen ei ole pelkästään keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, vaan myös uusia keinoja, kuten asukasfoorumeita ja asiakas- tai kansalaisraateja. Perinteisille raadeille vaihtoehtona voisivat olla sähköiset asiakasraadit. Hyvänä arjen asiantuntijaryhmänä hyvinvointikertomustyössä nähtiin myös kokemusasiantuntijat esimerkiksi vammais- tai vanhusneuvostoissa. Kuntalaisilta voidaan kerätä hyvinvointikertomuksiin muun muassa kokemustietoa esimerkiksi palveluiden laadusta, tietoa indikaattoreiden katvealueilta sekä ideoita tarvittavista toimenpiteistä.

Saatiinpa vastaukset mitä kautta hyvänsä, on tärkeää, että niihin reagoidaan jotenkin ja niiden pohjalta tehdyistä päätöksistä tulee tiedottaa vastaukset antaneita. Tällöin lisätään luottoa siihen, että kerätyillä mielipiteillä on oikeasti merkitystä ja niillä voi vaikuttaa asioihin.

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus

Terveempi Pohjois-Karjala. Tämä oli Pohjois-Karjala projektin ydin, ja samaa työtä Kansanterveyden keskus jatkaa tänäkin päivänä. Järjestämme koulutuksia ja kampanjoita, teemme yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja yhdistysten kanssa sekä vaikutamme erilaisissa tapahtumissa. Kaiken keskiössä on yksi tavoite: hyvinvoiva ihminen.