Tiina Laatikainen, terveyden edistämisen professori
Kaikki varmaankin muistavat hygieniahypoteesin? Sen mukaan erittäin hygieeninen elinympäristö tai esimerkiksi rokotusten lisääntymisen kautta tapahtunut infektiotautien sairastamisen väheneminen on vaikuttanut siihen että immuunipuolustusjärjestelmään liittyvät sairaudet kuten allergiat ovat lisääntyneet.
Tästä on tultu mittava askel eteenpäin. Uudet tutkimustulokset osoittavat, että kyse ei ole niinkään elinympäristön taudinaiheuttajista vaan sen laajemmasta monimuotoisuudesta. Elinympäristömme on täynnä mikrobeja, jotka eivät ole terveydellemme haitallisia. Päinvastoin ne ylläpitävät kehomme ymmärrystä siitä, mihin asioihin elimistömme pitäisi reagoida puolustautumalla ja mihin ei. Ne siis vahvistavat immuniteettiamme. Ja vahva immuunijärjestelmä suojaa meitä sairauksilta, jotka liittyvät immuunijärjestelmän häiriöihin, kuten allergioilta ja tulehduksellisilta suolistosairauksilta.
Miksi sitten juuri nämä sairaudet ovat viime vuosikymmeninä nopeasti lisääntyneet? Mitä todennäköisimmin asia liittyy siihen, että elinympäristömme monimuotoisuus eli biodiversiteetti on köyhtynyt. Mm. kaupungistumisen myötä monimuotoinen luonto ei ole enää niin lähellä. Meillä on päivittäin vähemmän mikrobikontakteja, kuin jos eläisimme lähellä luonnontilaisia alueita. Vähentyneet mikrobikontaktit aiheuttavat häiriöitä meidän omaan mikrobitasapainoomme nimenomaan niissä kudoksissa, jotka ovat tärkeitä hyvän immuunijärjestelmän kehittymiselle eli iholla, limakalvoilla ja suolistossa.
Ei meidän silti tarvitse palata metsiin asumaan. on riittävä altistuminen monimuotoiselle ympäristölle. Altistuminen voi tapahtua hengitysteiden, ruoansulatuskanavan ja ihokontaktien kautta. Luonnossa liikkuminen, luonnonvarojen kuten sienien ja marjojen hyödyntäminen ja tuoreiden kasvisten käyttö käsittelemättöminä ovat esimerkiksi tapoja lisätä mikrobikontakteja. Kaupungeissa voidaan asiaan vaikuttaa mm. huolehtimalla siitä, että viheralueet kaupungissa ovat luonnoltaan monimuotoisia.
