Voisiko ruokakolmio olla seuraava ravitsemustrendimme?

/

Ellinoora

Erilaiset ravitsemukseen liittyvät kysymykset ovat vähän väliä pinnalla eri medioissa. Säännöllisin väliajoin esitellään uusi muotidieetti, käydään rasvasotaa, pohditaan olisiko sittenkin parempi käyttää ruskeaa sokeria valkoisen sokerin sijaan tai löydetään uusi ruoka, joka ehkäisee esimerkiksi jotakin syöpää. Pahimmillaan voi käydä niinkin, että uutisoidaan peräkkäisinä päivinä täysin päinvastaisista tutkimustuloksista. Lehtiotsikoiden mukaan kun pitäisi syödä niitä superfoodeja, välttää hiilihydraatteja, jättää maitotuotteet pois, valita öljy jossa on täydellinen rasvahappokoostumus, välttää lisäaineita… Samaan aikaan televisiosta tulee tuntikaupalla ohjelmia, joissa koti- tai huippukokit valmistavat herkullisen näköisiä ruokia ja upeita leivonnaisia ja kakkuja. Ei siis ihme, että kaikkien näiden ravitsemusviestien tulvan jälkeen pieni ihminen on päästään pyörällä eikä tiedä mistä aloittaa terveellisempi elämä.

Törmäsin jokin aika sitten otsikkoon, jossa kerrottiin Yhdysvalloista lähtöisin olevasta uudesta dieetistä, joka kantaa nimeä 80–20. Dieetin ajatus on se, että jos syö 80-prosenttisesti terveellisesti, voi 20 prosenttia olla vähemmän terveellistä. Itse asiassa tämä 80–20 -ajattelu vastaa jossain määrin myös suomalaisia ravitsemussuosituksia. Tämä dieettihän tarkoittaa käytännössä joustavaa syömistä, joka ei liiaksi rajoita elämää ja jota on sen takia helpompi pitkällä aikavälillä noudattaa. Onko tosiaan niin, että järkevästä, suositustenmukaisesta syömisestä tulee houkuttelevaa vasta silloin kun se nimetään dieetiksi? Olisiko meidän viimeinkin aika opetella syömään ruokakolmion ajatuksen mukaisesti? Ruokakolmiohan mahdollistaa myös yksilöllisten, itselle sopivien valintojen tekemisen sekä satunnaisen herkuttelun. Jokainen voi sen avulla löytää tavan syödä hyvin.

Kirjoitukseni pointti on se, että ravitsemuskeskustelu mediassa pyörii usein pienten, yksittäisten asioiden ympärillä eikä asioiden kokonaisuuksia ole helppo hahmottaa. Esimerkiksi pelkällä sokerin vaihtamisella valkoisesta ruskeaan on loppupeleissä melko olematon vaikutus painonhallintaan saati terveyteen. Eikä pelkkä ruokavaliokaan määritä painoamme saati laajemmin terveyttämme. Esimerkiksi painonhallinnassa myös kulttuuri, opitut tottumukset, geenit, sairaudet, stressi, liikunta ja muu fyysinen aktiivisuus tuovat kaikki oman osansa peliin.

Lopuksi vielä päivän ravitsemusvinkki: syö paljon kasviksia! Niiden terveyshyötyjä kun ei tietääkseni ole kyseenalaistettu vielä tähän mennessä mediassakaan.

Ellinoora Ojala

terveyden edistämisen suunnittelija

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus

Terveempi Pohjois-Karjala. Tämä oli Pohjois-Karjala projektin ydin, ja samaa työtä Kansanterveyden keskus jatkaa tänäkin päivänä. Järjestämme koulutuksia ja kampanjoita, teemme yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja yhdistysten kanssa sekä vaikutamme erilaisissa tapahtumissa. Kaiken keskiössä on yksi tavoite: hyvinvoiva ihminen.