Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä kertoo terveydestä ja hyvinvoinnista kuntakohtaisesti – Blogivieraina THL:n kehittämispäällikkö Päivi Mäki sekä asiantuntija Kirsi Wiss

/

TEAviisari näyttää suuntaa terveyden edistämisen johtamiselle ja arvioinnille – esimerkkinä ylipainon ja lihavuuden ehkäisy

Kunnat vastaa

img_5312vat asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä myös sote-uudistuksen jälkeen. Hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia päätöksiä ja toimenpiteitä tehdään mm. varhaiskasvatuksessa ja kouluissa, liikuntatoimessa, ruoka- ja kulttuuripalveluissa, kaavoituksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa. Maakuntien vastuulle siirtyvien sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kuntiin jäävien palvelujen yhteensovittamiseksi ja yhteistyön helpottamiseksi tarvitaan selkeät hallinnonalojen rajat ylittävät rakenteet.

Suomessa aikuisväestön lihavuuskehitys on tasaantunut viime vuosien aikana, mutta viidesosa aikuisväestöstä on edelleen lihavia. Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (ATH) mukaan vuosina 2013–2015 Pohjois-Karjalan 20–54-vuotiaista miehistä 21 % ja naisista 18 % oli lihavia (painoindeksi eli BMI 30 kg/m2 tai enemmän). Erityisen huolestuttavaa on, että lasten ja nuorten ylipainoisuus on lähes kolminkertaistunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 2013 Pohjois-Karjalassa peruskoulun 8–9. luokan pojista 21 % ja tytöistä 13 % oli ylipainoisia.

Kunnilla on tärkeä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä väestönsä arkiympäristöissä. Terveellisiä valintoja ja elintapoja voidaan kunnissa tukea monin tavoin mm. järjestämällä ilmaisia liikuntamahdollisuuksia ja ryhmätoimintaa, lisäämällä liikuntaa koulupäivään, sekä hyödyntämällä terveellisen aterian kriteerejä ruokapalveluissa mm. varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Myös ylipainon ja lihavuuden ehkäisyssä olennaista on terveellisten ruokailutottumusten ja liikunnan edistäminen (ks. lisää kansallisesta lihavuusohjelmasta).

TEAviisari käyttöön arvioinnin tueksi

Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä TEAviisari antaa tilannekuvan kunnissa ja alueilla tehtävästä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä. Se kertoo mm. siitä, miten kouluissa edistetään oppilaiden terveellisiä ruokailutottumuksia ja liikuntaa, tai millaisia toimia kunnassa on toteutettu väestön liikkumisen edistämiseksi. Miltä tilanne näyttää Pohjois-Karjalassa?

TEAviisarin tiedot osoittavat, että lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta seurataan suurimmassa osassa Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntia vuosittain tai ainakin valtuustokausittain. Toisaalta lasten liikunta-aktiivisuuden raportointi kuntien hyvinvointityötä laajasti kokoavissa hyvinvointikertomuksissa ei kuitenkaan ollut yhtä yleistä. Ainoastaan viiden Pohjois-Karjalan kunnan hyvinvointikertomuksessa oli kuvaus lasten liikunta-aktiivisuudesta.

Lasten ja nuorten liikuntaharrastuksissa liikuntapaikat mm. koulujen salit sekä pallo- ja urheilukentät ovat lähes jokaisessa Pohjois-Karjalan kunnassa maksuttomia. Tilanne on parempi kuin Suomen kunnissa keskimäärin.  Myös koulujen sisäliikuntatilat ovat aktiivisessa käytössä koulupäivän ulkopuolella. Toisaalta oppilaiden aktivoimisessa koulumatkaliikuntaan olisi vielä koko maan tilanteeseen nähden kehitettävää. Pitkiä liikuntavälitunteja on myös alueen kouluissa vähemmän kuin koko maan tasolla keskimäärin peruskouluissa. Tilanne vaihtelee runsaasti sairaanhoitopiirin kuntien ja koulujen välillä.

Kouluaterioiden ravitsemuksellista laatua kehittämällä voidaan vaikuttaa laajasti oppilaiden terveyteen ja opiskelukykyyn. TEAviisarin peruskoulutiedonkeruussa havaittiin, että vuonna 2015 kouluruokailusuositusta noudatettiin vaihtelevasti Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntien kouluissa. Vain neljän kunnan kaikissa kouluissa suositusta noudatettiin säännöllisesti. Tilanne Pohjois-Karjalassa oli huonompi kuin koko maassa keskimäärin.

Yhteistyö avainasemassa terveyden edistämisessä

Koko lapsen elinympäristö vaikuttaa lasten ja nuorten tietoihin, taitoihin, valintoihin ja asenteisiin. Vanhempien ohella varhaiskasvatus ja koulut tukevat ja edistävät lasten ja nuorten terveellisiä elintapoja monin tavoin. Koulu ja varhaiskasvatus ovatkin keskeisiä lapsen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ympäristöjä. Niiden toiminnalla voidaan vaikuttaa terveellisten ruokailutottumusten sekä liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen, ja siten myös lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden ehkäisyyn.

Toiminta tuottaa tulosta kun eri hallinnonaloilla puhalletaan yhteen hiileen ja tehdään järjestelmällistä yhteistyötä. Seuranta ja raportointi ovat tuloksellisen toiminnan kulmakiviä. Päätösten ja toimien tueksi tarvitaan myös tietoa. TEAviisari tukee kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön suunnittelua ja johtamista, ja antaa vinkkejä mm. hyvinvointikertomuksen laadintaan. Sen avulla on mahdollista tarkastella kunnan toiminnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

Lue lisää:
Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus (ATH)
Kansalliset elintapa- ja ravitsemussuositukset
Kouluterveyskysely

Lihavuus laskuun – Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma 2012–2018. www.thl.fi/lihavuusohjelma

TEAviisari https://www.teaviisari.fi/teaviisari/fi/index

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus

Terveempi Pohjois-Karjala. Tämä oli Pohjois-Karjala projektin ydin, ja samaa työtä Kansanterveyden keskus jatkaa tänäkin päivänä. Järjestämme koulutuksia ja kampanjoita, teemme yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja yhdistysten kanssa sekä vaikutamme erilaisissa tapahtumissa. Kaiken keskiössä on yksi tavoite: hyvinvoiva ihminen.