Sätkän käärijästä savuttomuuden edistäjäksi

/

Ensimmäinen kosketukseni tupakkaan oli alle kouluikäisenä kääriessäni pienin kätösin sätkiä naapurin sedälle. Kehuja sain aikaan saamistani pyöreistä tasapaksuista ja hyvin syljellä liimatuista tupakoista. Keittiön pöydän ääressä kitkerän savun keskellä, ihailin sedän puhaltamia kauniita savurenkaita.

Pohjois-Karjala projekti aloitti toimintansa vuonna 1972, olin silloin toisella luokalla koulussa. Oma tupakkakokeiluni ajoittuu yläkouluun. Halusin kuulua koulun cooleimpien poikien kanssa hengailevaan tyttöporukkaan. Vetelin poskisavuja ja yritin näyttää vanhalta tekijältä. Päässäni pyöri ja pelkäsin kaatuvani vessan lattialle. Vaikutuin luokkakaverini tupakan mittaisesta parilla henkosella vedetystä tulipäästä. Sellaiseen hehkupäähän kun edes pojat eivät pystyneet.

Tupakoinnin historia on hyvin kiinnostava. Nautinnollisesta huvista kehkeytyi mittava kansanterveydellinen ongelma, jota ryhdyttiin valistuksen keinoin ratkaisemaan ja saattamaan lainsäädännön piiriin.  Muistan kuinka 1970-luvulla tupakkaa poltettiin huolettomasti kaikkialla ja tupakointia pidettiin hienona tapana.

Pohjois-Karjala projektin toimet yhteistyötahojen kanssa olivat mittavia tupakoinnin vähentämisessä. ”Vältä tupakointia – olemme mukana Pohjois-Karjala projektissa” on tänä päivänä muuttunut lupaukseksi olla ”Savuton työpaikka tai kunta”.

Terveydenhuollossa edelleen kirjataan asiakkaan tupakointihistoria ja savuttomat leikkaukset ovat tätä päivää. Ympäristön tupakan savuun kiinnitetään huomioita ja tupakoinnin lopettaminen nähdään suurena ekotekona.

Tupakoinnin lopettamisen on edelleen haastavaa. ”Irti tupakasta -vieroituskurssit” ovat kehittyneet vertaisohjaajien vetämiksi ryhmiksi. Erilaiset tupakoinnin lopettamiskilpailut ja niihin liittyvät seurannat ovat säilyttäneet paikkansa.

Nykyisen tupakkalain parhautena on, että se suojelee tupakoimattomia, antaa mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinympäristöön ja kehottaa aikuisia suojelemaan lapsia ympäristön tupakan savulta.

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus huomioi toiminnassaan valtakunnallisen Savuton Suomi 2030 -verkoston tavoitteet savuttomuuden edistämiseksi. Verkoston jäsenenä Kansanterveyden keskus on vaikuttamassa valtakunnallisesti tupakointia koskeviin asioihin.

Maakunnallisista järjestöistä ja julkishallinnon edustajista koostuvaa ”Savuton työryhmä” toteuttaa Pohjois-Karjalassa savuttomuutta tukevia tapahtumia ja viestittää positiivisella tavalla savuttomuudesta. Työryhmä on tehnyt hienoa työtä erilaisten nikotiinituotteiden käytön vähentämiseksi nuorten parissa eri kouluasteilla ja varusmiesten keskuudessa.

Semppi savuttomuussalkku havaintomateriaaleineen ja sähköinen viestintä tukevat savuttomuutta. Tapahtumiin salkun voi varata linkistä http://www.pkkansanterveys.fi/semppi/savuttomuussalkku/. Tupakoinnin lopettamista harkitsevat ja tupakoinnin lopettaneet voivat liittyä maanantaina lopettajiin ja saada kannustavan viikkouutiskirjeen linkistä https://lopetamaanantaina.fi/.

Tupakkalain toteutuessa tupakka- tai nikotiinituotteita päivittäin käyttäviä olisi alle viisi prosenttia 2030-luvulla. Tämän toteutuminen vaatii rohkeaa terveysvalistusta ja erityisesti vieroituksen tukea. Haasteena tulee olemaan riittävän tupakoinnin lopettamisen tuen järjestäminen, sähkötupakan houkuttelevuus, siirtyminen tupakasta nuuskaan ja tuotemerkittömien tupakkapakkausten saaminen.

Pohjois-Karjalassa tupakointi on vähentynyt Pohjois-Karjala projektin ajoista. Tämä ei kuitenkaan anna lupaa levähtää vaan työn tulee jatkua edelleen.

”Pieni sätkän käärijä päätyi sattumalta projektin työntekijäksi vuonna 1990. Työ on jatkunut noilta ajoilta Kansanterveyden keskuksessa terveyden edistämisen asiantuntijana”.

Tiina Vlasoff