Hallituksen säästöyritys saattaa kääntyä kasvaviksi hyvinvointieroiksi

/

Vesa

Hallitusohjelma on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina. Mielipiteitä on puolesta ja vastaan – ja kaikkea siitä väliltä. Hyvin tunnutaan ymmärtävän ohjelman perustana olevat taloudelliset realiteetit; säästöjä ja uusia tulonlähteitä on löydettävä. Keinoista ei sitten yksimielisiä ollakaan. Toivottavasti tilanne hallituksen sisällä on toinen. Jotkut ovat olleet tosin näkevinään rakoilua jo sielläkin.

Tarkasteltaessa hallitusohjelmaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta tulee mieleen muutamia haasteita. Vaikuttaako joidenkin säästötoimien kohdentaminen yhteiskunnallisesti huonommassa asemassa oleviin epäedullisesti? Jatkaako tälläkin hetkellä ongelmana olevat terveys- ja hyvinvointierot kasvamistaan?

Karsittaessa kuntien velvoitteita esillä on ollut pelko vapaa-aikatoimeen (kirjastot, kulttuuri ja liikunta) kohdistuvista palvelujen heikennyksistä. Aiheellinen pelko: kokemusten mukaan taloudellinen niukkuus ja siihen liittyvät säästötoimet kohdentuvat herkimmin asioihin, joissa säästön vaikutus ei näy välittömästi. Terveyden edistäminen on ollut usein kohteena. Pitkällä aikajänteellä säästövaikutus kääntyy suurella todennäköisyydellä kasvavaksi hyvinvointieroksi ja kohonneiksi kustannuksiksi.

Huoleen on siis aihetta terveys- ja hyvinvointinäkökulmasta. Tämä ei saisi johtaa lamaantumiseen ja tappiomielialaan. Päinvastoin. Nyt viimeistään on paneuduttava maakunta- ja kuntatasolla suunnitelmallisesti  terveyden ja hyvinvoinnin kannalta strategisesti tärkeisiin asioihin. Toiminnassa tulee korostaa toimeenpanoa: keskitytään tekemään oikeita asioita ja riittävästi.

Kuntatasoisen toiminnan merkitys korostuu. Sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä on oltu yleisesti — ja meidän maakunnassamme erityisesti — sitä mieltä, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päävastuu tulee olla jatkossakin kunnissa. Tähän työhön kunnat tarvitsevat tukea.  Käytännön toiminnassa tulee korostumaan kunnan yhteistyö järjestöjen, yksityisen sektorin ja kuntalaisten kanssa. Oma tärkeä merkityksensä tulee olemaan maakunnallisesti yhtenäisillä ja kustannustehokkailla toimintatavoilla.

Haasteista ja ongelmista huolimatta myönteisiä signaaleja on ilmassa – ja joka tapauksessa terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen on meillä Pohjois-Karjalassa paljolti riippuvainen meistä itsestämme sekä päätöksistä ja toimista yhteisö- ja yksilötasolla.

Vesa Korpelainen

Toiminnanjohtaja

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus

Terveempi Pohjois-Karjala. Tämä oli Pohjois-Karjala projektin ydin, ja samaa työtä Kansanterveyden keskus jatkaa tänäkin päivänä. Järjestämme koulutuksia ja kampanjoita, teemme yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja yhdistysten kanssa sekä vaikutamme erilaisissa tapahtumissa. Kaiken keskiössä on yksi tavoite: hyvinvoiva ihminen.