Mikä ihmeen Kansanterveyden keskus?

/

Henna Hakamäki blogikuvaJoensuun kauppatorin laidalla kuudennessa kerroksessa sijaitsee toimisto, jonka olemasta olosta ei tunnu tietävän edes syntyperäiset Pohjois-Karjalaiset. Joka aamu joukko ihmisiä astelee lasiovesta sisään ja alkaa työstämään tekoja terveemmän Pohjois-Karjalan puolesta. Tätä mystistä paikkaa kutsutaan Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskukseksi.

Itse olen nyt saanut kuukauden päivät olla osa tätä kansalle tuntematonta työyhteisöä. Kansanterveyden keskuksella on pitkät juuret, jotka johtavat Pohjois-Karjala projektista. Pohjois-Karjala projektia käynnisteltiin 1970-luvun alkupuolella, tarkoituksena parantaa synkkää terveystilannetta [1]. Projektilla saatiin aikaa nopeita muutoksia muun muassa sydänkuolleisuus laski ja kolesterolitasot tippuivat [1]. Vuonna 2002 syntyi Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Vaikka nimi on välissä vaihtunut missio on pysynyt samana – terveempi Pohjois-Karjala.

Päädyin monen sattuman kautta suorittamaan kotitalousopettaja opintoihin kuuluvaa soveltavaa harjoittelua Kansanterveyden keskukselle ja nyt hieman jopa haikein mielin päätän harjoitteluani. Ilman Itä-Suomen yliopiston tekemää yhteistyötä, en olisi päätynyt tänne harjoitteluun.

Harjoittelun aikana olen oivaltanut sen minkälainen voimavara järjestöt voivat olla myös opettajalle. Kansanterveyden keskukseltakin löytyy osaamista moneen lähtöön. Harjoittelussa näin läpileikkauksen keskuksen tekemästä merkittävästä työstä. Pääsin osallistumaan muun muassa seitsemäsluokkalaisille suunnattuun ravitsemuspäiväkiertueeseen ja sukeltamaan työryhmätoimintaan. Pääsin myös katsomaan tulevaisuuteen ja ideoimaan ravitsemus aiheista projektia vuodelle 2024. Vaikka harjoitteluni Kansanterveyden keskuksella päättyy, keskuksen toiminta jatkuu.

Henna Hakamäki
Kotitalousopettajaopiskelija
Filosofinen tiedekunta, Itä-Suomen Yliopisto

[1] THL. 2022. Pohjois-Karjala-projekti muutti perusteellisesti suomalaisten elintapoja ja lisäsi terveitä elinvuosia – projektin alkamisesta 50 vuotta. https://thl.fi/fi/-/pohjois-karjala-projekti-muutti-perusteellisesti-suomalaisten-elintapoja-ja-lisasi-terveita-elinvuosia-projektin-alkamisesta-50-vuotta

 

MITÄ MIELTÄ ON MENNÄ METSÄÄN?

/

Pohjois-Karjalassa luonto on osa arkea. Metsät, suot, pellot ja erilaiset vesistöt aina Pielisestä Pyhäjärveen näkyvät kuntien katukuvassa. Kaupunkien viheralueet ovatkin yhteydessä fyysisen aktiivisuuden sekä psyykkiseen hyvinvoinnin lisääntymiseen [1]. Metsissä toteutetuilla interventioilla taas on havaittu olevan positiivinen yhteys stressin alenemiseen, rentoutumiseen [2], matalampaan verenpaineeseen sekä vähentyneeseen masennus- ja ahdistusoireiluun [3].

Voi kuitenkin olla, että vaikka luontoa näkee ympärillään, sitä ei silti havainnoi. Jos olet kiivennyt Ukko-Kolin huipulle, muistat ehkä uppoutuneesi kauniiseen maisemaan, joka avautuu Pielisen ylle. Ehkä olet patikoinut Patvinsuolla ja haistanut suopursujen hurmaavan tuoksun. Mutta oletko kiinnittänyt huomiota maisemiin, tuoksuihin tai kauniisiin yksityiskohtiin esimerkiksi työpäivän jälkeen kävellessäsi kotiin puiston tai metsän läpi?

Luontoympäristön tietoinen tutkaileminen eri aistein voi vähentää turhautuneisuuden tunteita sekä edistää jokapäiväisistä, tarkkaavaisuutta vaativista tehtävistä suoriutumista [4]. Kun luontoa havainnoiviin harjoitteisiin lisätään fyysistä ja psyykkistä palautumista tukevia tehtäviä, herkeämätöntä keskittymistä vaativat askareet saattavatkin sujua paremmin luonnossa liikkumisen jälkeen [5]. Erilaiset ympäristön havainnointia sekä palautumista tukevat harjoitteet siis mahdollisesti auttavat luonnon hyvinvointivaikutusten saavuttamisessa — myös vähemmän mielenkiintoisessa luontoympäristössä [4].

Mielen maisemamatkoja ja Hyvän mielen liikuntarasteja

Suomessa on muutamia mielipolkuja, joiden varrella on mielen elpymistä edistäviä harjoitteita [6,7]. Pohjoiskarjalaisten hyvinvointia tukeakseen Kansanterveyden keskuksen hyvinvointi, ympäristö ja liikunta –neuvottelukunta otti tavoitteeksi jalkauttaa mielipolkujen idean myös Suomen itäisen kolkan kuntiin. Lisäksi nuorten mielen hyvinvointia haluttiin tukea suunnittelemalla suunnistuksen opetuksessa hyödynnettäviä Hyvän mielen liikuntarasteja.

Elvyttävänä ympäristönä luonto tarjoaa hyvät puitteet mielen hyvinvoinnin tukemiseksi. Mielen maisemamatkalla on mahdollisuus ottaa hetkeksi etäisyyttä arjesta ja lumoutua luonnosta. Hyvän mielen liikuntarasteilla taas QR-koodein varustellut suunnistusrastit sisältävät verkkomateriaalia videoista visailuihin, jotka tukevat nuoren mielen hyvinvointia niin tunne- ja vuorovaikutustaitojen kuin itsemyötätunnonkin osalta.

Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee hyödyntämään Mielen maisemamatkoja ja Hyvän mielen liikuntarasteja löytäen samalla hyvinvointia Pohjois-Karjalan kauniista luonnosta. Entuudestaan tuttu luontoympäristö saattaa näyttäytyä uudessa valossa, kun sitä tarkastelee eri aistein ja uusista näkökulmista.

Taru Korhonen
TtK, Terveyskasvatuksen ja terveyden edistämisen maisteriopiskelija
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
Asiantuntijaharjoittelu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksessa

Lähteet:
[1] Gianfredi, V., Buffoli, M., Rebecchi, A., Croci, R., Oradini-Alacreu, A., Stirparo, G., Marino, A., Odone, A., Capolongo, S. & Signorelli, C. 2021. Association between Urban Greenspace and Health: A Systematic Review of Literature. International Journal of Environmental Research and Public Health 18, 5137. doi.org/10.3390/ ijerph18105137.
[2] Grilli, G. & Sacchelli, S. 2020. Health Benefits Derived from Forest: A Review. International Journal of Environmental Research and Public Health 17, 6125. doi:10.3390/ijerph17176125.
[3] Stier-Jarmer, M., Throner, V., Kirschneck, M., Immich, G., Frisch, D. & Schuh, A. 2021. The Psychological and Physical Effects of Forests on Human Health: A Systematic Review of Systematic Reviews and Meta-Analyses. International Journal of Environmental Research and Public Health 18, 1770. doi.org/10.3390/ijerph18041770.
[4] Duvall, J. 2011. Enhancing the benefits of outdoor walking with cognitive engagement strategies. Journal of Environmental Psychology 31, 27 ­̶ 35. doi:10.1016/j.jenvp.2010.09.003.
[5] Pasanen, T., Johnson, K., Lee, K. & Korpela, K. 2018. Can Nature Walks With Psychological Tasks Improve Mood, Self-Reported Restoration, and Sustained Attention? Results From Two Experimental Field Studies. Frontiers in Psychology 9, 2057. doi.org/10.3389/fpsyg.2018.02057.
[6] TAYS. 2022. Mielipolku. https://www.tays.fi/mielipolku. Viitattu 10.6.2022.
[7] Lempäälä. S.a. Lempäälän Mielipolku. https://www.lempaala.fi. Viitattu 10.6.2022.

Nuorille aikuisille suunnatun Semppi-terveyspisteen kehittäminen palvelumuotoilun menetelmillä

/

Nuorten aikuisten terveysnäkymiä heikentävät erityisesti hyvinvoinnin polarisoitumisen uhkakuvat sekä hyvinvoinnin jakautuminen. Kyseiset terveyttä uhkaavat tekijät tulisi ottaa huomioon sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelussa ja hyvinvointipalveluiden kehittämisessä (1). Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen (2) vuonna 2019 teettämän asiakasselvityksen mukaan Semppi-terveyspisteellä asioivat olivat tyypillisesti iäkkäitä. Selvityksen pohjalta nousi tarve nuorille aikuisille suunnatun Semppi-terveyspisteen kehittämiseen.

Tutkimuksellinen kehittämistyöni käsitteli Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen Semppi-terveyspisteiden käyttäjäkeskeistä kehittämistä palvelumuotoilun menetelmien avulla. Kehittämistyön tarkoituksena oli kartoittaa, millaisia ominaisuuksia nuoret aikuiset toivovat Semppi-terveyspisteeltä. Kehittämistyön tavoitteena oli kehittää nuorten aikuisten tarpeita vastaava terveyspiste terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kohderyhmänä toimivat pohjoiskarjalaiset 16–29-vuotiaat nuoret aikuiset.

Tutkimuksellisen kehittämistyön prosessi eteni kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa eli tutkimusvaiheessa haluttiin selvittää, millaisena nuoret aikuiset kokivat asioinnin Semppi-terveyspisteellä. Tutkimusvaihe toteutettiin teemahaastattelun avulla ja siihen osallistui kaksi Semppi-terveyspisteen käyttäjää. Toisessa vaiheessa eli kehittämisvaiheessa nuorille aikuisille järjestettiin ideatyöpaja, jossa suunniteltiin käyttäjäprofiilit sekä ideoitiin Semppi-terveyspisteen ja Semppi.fi -verkkosivuston ominaisuuksia.

Kehittämistyön tulokset osoittivat, etteivät Semppi-terveyspiste ja Semppi.fi -verkkosivusto olleet tunnettuja nuorten aikuisten keskuudessa. Keskeisin tulos oli, että nuoret aikuiset kaipaavat Semppi-terveyspisteelle yleistä viihtyvyyttä lisääviä ominaisuuksia, kuten kasveja, tauluja sekä valaistusta tunnelmaa luomaan. Sempin verkkosivustolle puolestaan toivottiin terveysteemojen esittelyä monipuolisten, nuorille aikuisille kohdennettujen digitaalisten toimintojen avulla. Tämän lisäksi selvisi, että nuoret aikuiset kaipaavat Semppi-terveyspisteeltä ja Semppi.fi-verkkosivustolta vertaistukea arjen haasteisiin sekä ohjausta terveyteen ja hyvinvointiin liittyen.

Tutkimuksellisen kehittämistyöni tuotti ideoita ja näkemyksiä nuorille aikuisille suunnattua Semppi-terveyspisteiden kehittämistä varten. Ideoiden toimeenpano sekä jatkokehittämisehdotukset jätettiin Pohjois-Karjalan kansanterveyden hyödynnettäviksi. Jatkokehittämisen osalta ehdotetaan, että nuorille aikuisille suunnatuista Semppi-terveyspisteistä laaditaan kustannusarvio.

Kokonaisuudessaan kehittämistyön prosessi oli mielenkiintoinen ja sitä oli mukava tehdä. Yhteistyö Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen kanssa sujui mutkattomasti, minkä lisäksi olen hyvilläni saamastani tuesta sekä kiinnostuksesta kehittämistyötäni kohtaan. Koen tärkeäksi sen, että pääsin verkostoitumaan Semppi-verkoston kanssa, koska verkostojen ja yhteistyön merkitys on nykyaikana yhä keskeisemmässä roolissa. Yhtä lailla tämä kehittämistyö edisti oman asiantuntijuuteni kehittymistä.

Opinnäytetyö löytyy täältä

Emma Piri,
Palveluliiketoiminnan kehittämisen yamk-opiskelija (Oulun ammattikorkeakoulu) sekä Terveyden edistämisen opiskelija (Itä-Suomen yliopisto).

Lähteet:
1 Kallunki, Valdemar & Leinonen, Olli 2012. Nuorten aikuisten elämäntyytyväisyyden osatekijät hyvinvoinnin eri tasoilla. Yhteiskuntapolitiikka-lehti 77:4.
2 Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus 2020. Yleisesittely Semppi toiminnoista. Esitys Semppi-kehittämisverkoston kokouksen sisällöstä 2.11.2020. Hakupäivä 1.12.2021.