Nepen Semppi — mahdollisuuksia kouluikäisten terveyden edistämiseen

/

Joensuussa Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen aloitteesta yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoiden ja Nepenmäen yhtenäiskoulun edustajien kanssa syntyi kouluikäisten itsehoitoa tukeva terveyspiste Nepen Semppi. Terveyspisteen tarkoituksena on edistää kouluikäisten terveyttä tarjoamalla tietoa eri terveysteemoista ja lisäksi sen sisältöä on mahdollista hyödyntää opetuksessa.
Riitta Toivanen

Tutkittua tietoa lasten ja nuorten itsehoidosta sekä sen edistämisestä

Lasten ja nuorten itsehoitoa tukevaa terveyden edistämisen ohjausta tai ohjausmuotoja ei ole tutkittu kovinkaan mittavasti. Kouluissa opetussuunnitelmaan kuuluva terveystieto tukee oman terveyden edistämistä, mutta eräs kansainvälinen tutkimus osoitti, että itsehoitoa edistävän ohjauksen tarjoaminen koulussa kattavammin vaikutti selkeästi kouluikäisten terveyteen. Tutkimuksen mukaan tällaisen tiedon anto koulussa vaikutti hyvänlaatuisesti muun muassa verenpaineeseen ja tyytyväisyyteen elämässä. Havaittiin myös, että itsehoidon lisääminen opetussuunnitelmaan näytti vaikuttavan positiivisesti oppilaiden terveystottumuksiin yleensä. (1)

Toisaalta itsehoidon vaikuttavuutta lasten ja nuorten terveyden edistämisessä on tutkittu kansainvälisellä tasolla kouluterveydenhuollon sekä sosiaali- ja yhteiskunnallisen terveydenhuollon ammattilaisten toimesta. Tutkimusten tulokset antavat ymmärtää, että tämä on alue, johon sosiaali- ja terveysalalla tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Itsehoito on huomioitu tehokkaana ja taloudellisena komponenttina terveyspolitiikassa. Eräitä tutkimuksia oli tehty 2–18-vuotiaiden lasten ja heidän vanhempiensa keskuudessa ja näissä selvisi, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvien itsehoito interventioiden myötä heidän tietämyksensä esimerkiksi psykologisesta hyvinvoinnista kasvoi tehokkaammin, kuin pelkästään vanhemmille suunnattujen intervention myötä. Tutkimusten mukaan itsehoidon mahdollistaminen muuallakin kuin sairaalaolosuhteissa on havaittu toimivaksi ja tämän kehittämiseen yhteiskunnan pitäisi tarttua yhdessä lasten, nuorten ja heidän elämäänsä kuuluvien aikuisten voimin. (2)

Pilotti nimeltä Nepen Semppi

Nepen Semppi-piste

Semppi-terveyspisteet ovat Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen organisoimia itsehoitopisteitä ja nyt niiden hyödyntämistä haluttiin laajentaa osaksi kouluikäisten arkea. Maaliskuussa 2019 Nepenmäen yhtenäiskoululle avattiin kouluikäisten terveyspiste Nepen Semppi, jonka vaihtuvat terveysteemat tarjoavat monipuolisen kattauksen tietoa. Teemojen sisältö ja materiaalit toimivat opetuksessa luovana apuvälineenä sekä tämän lisäksi terveyspiste tukee koulun oppilashuoltoa materiaalin sisällön hyödyntämisen mahdollisuudella oppilaiden hyvinvointia edistävässä työssä. Nepen Sempin suunnittelutyössä ovat olleet mukana Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen ja kahden terveydenhoitajaopiskelijan lisäksi Nepenmäen yhtenäiskoulun kouluterveydenhoitaja sekä muita koulun edustajia.

Pilottina toimiva Nepen Semppi pyrkii tarjoamaan tietoa ja ohjausta itsehoidon edistämiseksi ja sen tueksi. Terveyspisteellä on neljä kouluvuoden aikana vaihtuvaa teemaa, joista ensimmäinen on Mieleni. Se pitää sisällään mielen hyvinvoinnin edistämisen lisäksi itsetunnon ja minäkuvan tukemisen sekä tunne- ja kaveritaitojen harjoittelun eri ikäisten lasten ja nuorten kehitystason huomioiden. Seuraavat teemat tulevat olemaan Ravitsemukseni, Kehoni ja Päihteet. Tietoa eri teemoista tarjotaan muun muassa terveyspisteellä olevan tietokoneen, toiminnallisen materiaalin sekä postereiden ja QR- koodien avulla. Toiminnallisuus terveyspisteellä koettiin yhteistyötahojen keskuudessa erittäin tarpeelliseksi kohderyhmän iän vuoksi, joten siihen pyrittiin vastaamaan muun muassa erilaisten teemoihin sopivien pelien ja tehtävien kautta. Tulevaisuudessa oppilaiden, oppilashuollon, opettajien ja mahdollisesti myös oppilaiden vanhempien käyttökokemukset antavat tietoa terveyspisteen muutostarpeista ja kehittämiskohteista.

Yhteistyötä terveyden edistämiseksi

Nepen Semppi ja sen mielen hyvinvointia käsittelevä ensimmäinen teema ovat olleet aiheena Karelia-ammattikorkeakoulun kahden terveydenhoitajaopiskelijan kehittämistyölle. Kehittämistyö kuuluu terveydenhoitajatutkinnon loppuvaiheen opintoihin sen työelämälähtöisyyden ja terveyden edistämisen eteen tehdyn konkreettisen työn vuoksi. Työelämänedustajien kanssa toteutettu yhteistyö terveyspisteen suunnittelemiseksi on antanut opiskelijoille paljon erilaisia ammattiin liittyviä valmiuksia edistää terveyttä perinteisen terveydenhoitotyön lisäksi luovin menetelmin.

Nepenmäen yhtenäiskoulun kouluterveydenhoitaja Hanna Määttänen aikoo käyttää Nepen Semppiä työssään keväällä 2019. Määttänen kertoo, että hän toteuttaa kolmasluokkalaisten terveystarkastukset osittain ryhmämuotoisena terveysvalistuksena hyödyntäen terveyspisteen Mieleni- teeman materiaalia. Kouluterveydenhoitaja Määttänen suunnittelee painottavansa tämän ikäryhmän tarkastuksissa mielen hyvinvointia ja itsetuntoa terveyspisteen teeman innoittamana ja tulevaisuudessa esimerkiksi kakkosluokkalaisten ollessa kyseessä painopisteenä voisi olla ravitsemus. (3)

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen toiminnanjohtaja Kari Hyvärinen sanoo, että terveyden edistämisen näkökulmasta kehittämiskohteena olleen Nepen Sempin sisältötuotanto ja ideointi on erinomainen esimerkki siitä, miten Nepen Sempin kokonaisuus on rakentunut lasten ja nuorten, koulun henkilökunnan ja oppilaitoksen sekä asiantuntijoiden kesken. Hyvärisen mukaan Nepen Semppi on upotettu hyvin koulun vuosirytmiin vaihtuvine teemoineen, joihin osallistetaan koulun oppilaita ja lisäksi positiivisena seikkana on huomioitava teemojen integroitavuus opetukseen. (4)

Riitta Toivanen

Kirjoittaja on Karelia-ammattikorkeakoulusta valmistuva terveydenhoitaja

Lähteet:

  1. Baldwin C. 1998. Changing health outcomes for African American children: utilizing a self-care health promotion curriculum in urban elementary schools. Journal of Multicultural Nursing & Health. http://web.b.ebscohost.com.tietopalvelu.karelia.fi/ehost/detail/detail?vid=19&sid=96d82e72-e827-460e-88b8-98d9e795036c%40sessionmgr101&bdata=JnNpdGU9ZWhvc3QtbGl2ZQ%3d%3d#db=cin20&AN=107287305
  • Beatty S., Callery P., Gellatly J., Kirk S., Milnes L. & Pryjmachuk S. 2012. The effectiveness of self-care support interventions for children and young people with long-term conditions. Child: Care, Health & Development. 2013

http://web.b.ebscohost.com.tietopalvelu.karelia.fi/ehost/detail/detail?vid=21&sid=96d82e72-e827-460e-88b8-98d9e795036c%40sessionmgr101&bdata=JnNpdGU9ZWhvc3QtbGl2ZQ%3d%3d#AN=104266964&db=cin20

  • Määttänen, Hanna. suullinen tiedoksianto. 28.3.2019
  • Hyvärinen, Kari. sähköpostiviesti. 22.3.2019

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus

Terveempi Pohjois-Karjala. Tämä oli Pohjois-Karjala projektin ydin, ja samaa työtä Kansanterveyden keskus jatkaa tänäkin päivänä. Järjestämme koulutuksia ja kampanjoita, teemme yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja yhdistysten kanssa sekä vaikutamme erilaisissa tapahtumissa. Kaiken keskiössä on yksi tavoite: hyvinvoiva ihminen.