Mitä siellä varhaiskasvatuksessa syödään? – Blogivieraanamme varhaiskasvatuksen johtaja Sirkka Korhonen

/

Lasten ravitsemus nousee aika-ajoin keskusteluun, ei niinkään isojen joukkojen ruokailun kautta, vaan enemmän ääripäiden esimerkkien kautta.  Mielestäni keskustelu pitäisi käydä siitä, miten varmistamme kaikkien lasten ruokailun kokonaisuudessaan terveelliseksi. Varhaiskasvatuksessa tulee avata ravitsemussuositukset, jokaisen työntekijän asenteet, ruokailun järjestäminen, ruokailulle asetetut tavoitteet ja sen merkitys lapselle. Toisin sanoen ravinto ja pedagogiikka, siitä syntyy hyvä soppa.

Meillä on olemassa valtakunnalliset ravitsemussuositukset, jotka perustuvat laajaan tutkimusaineistoon. Miten niitä varhaiskasvatuksessa noudatetaan? Lasten ravitsemukseen liittyy edelleenkin paljon tunteita ja uskomuksia. Viimeksi kuulin, että edelleenkin lapsille tuputetaan maitoa tai vanhemmat haluavat tuoda lapselle sokeripussin päiväkotiin.

Suositukset käydään yhdessä ruuanvalmistajien ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa läpi. Koska kokonaisuuden tulee olla kaikilla hallussa. Ei auta, että keittiöllä vähennetään sokeria, jos ryhmässä aamupuuron päälle laitetaan iso klöntti sokerista hilloa. Ajatus hillon laittajalla on taustalla hyvä, saadaan lapsi syömään puuro. Joskus myös kiintymystä tai rakkautta ilmaistaan lapselle herkuilla. Tiedostammeko sen?

Liperissä olemme käyneet ruokapalvelujen kanssa koko ruokalistan läpi ja karsineet pikkuhiljaa sokerin määrää. Siirtyminen tulee tapahtua vähitellen vähäsokerisempaan suuntaan. Annetaan lapsille aikaa tottua siihen ja uusiin makuihin. Tällä hetkellä jo aamupuron päälle laitetaan sokeroimatonta hedelmäsosetta ja puuro maistuu.

Niin ruuan valmistajille, varhaiskasvatuksen henkilökunnalle, vanhemmille kuin lapsille kerrotaan miksi sokerin määrää vähennetään. Lasten ylipainoisuus ja hampaiden reikiintyminen ovat lisääntyneet. Yhä enemmän saamme tutkimuksia ravinnon terveyttä edistävistä vaikutuksista. Lapsuudessa luodaan tottumukset, joiden muuttaminen on vaikeaa. Etenkin makutottumukset syntyvät pitkälti varhaislapsuudessa. Lasten ruokahalussa tapahtuu ajoittain muutoksia. Ne tulee hyväksyä ja etsiä muita keinoja kuin sokerin ropsauttaminen ruuan pinnalle tai makealla houkuttelu.

Varhaiskasvatuksen henkilökunta ei ole ravitsemusasiantuntijoita, mutta asiantuntijoita tulee kuulla. Me kuitenkin olemme aina viimekädessä vastuussa siitä mitä päivän aikana lapsille tarjotaan. Se kuuluun hyvinvointipedagogiikkaan, vastaamme lasten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista yhdessä vanhempien kanssa. Tehtävänämme on oikean tiedon välittäminen lapsille ja vanhemmille. Varhaiskasvatuksessa työskentelee lähihoitajia, tämä on heidän tärkeä tehtävä.

Tarjotaanko lasten syntymäpäivillä herkkuja? Jälleen lähestyisin asiaa kokonaisravitsemuksen näkökulmasta, en niinkään yhden asian kieltona. Sokerimäärä kasvaa aika isoksi, jos kaikkien lasten syntymäpäiviä ryhmissä juhlitaan herkuilla. Jokaisen lapsen syntymäpäivää juhlitaan, mutta herkkutarjoilut ovat sitten kotona ja vanhempien harkinnassa.

Olemme huomanneet, että sokeri on lasten ravitsemuksessa aika herkkä alue. Lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta se on myös merkittävä asia, joka on vaan rohkeasti otettava keskusteluun ja hoidettava kuntoon. Toivottavasti sitä kautta voimme vaikuttaa myös kotien ruokailutottumuksiin, mutta ainakin lapsiin voimme vaikuttaa. Niin minä haluan uskoa!

Kirjoittaja on hyvinvointivastaava ja varhaiskasvatuksen johtaja Liperin kunnassa

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus

Terveempi Pohjois-Karjala. Tämä oli Pohjois-Karjala projektin ydin, ja samaa työtä Kansanterveyden keskus jatkaa tänäkin päivänä. Järjestämme koulutuksia ja kampanjoita, teemme yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja yhdistysten kanssa sekä vaikutamme erilaisissa tapahtumissa. Kaiken keskiössä on yksi tavoite: hyvinvoiva ihminen.