Mikä sulle kolahtaa? — Blogivieraana RAY:n erityisasiantuntija Elina Varjonen

/

Elina_Varjonen

Millä keinoilla kannattaa tavoitella muutosta hyvinvoinnin edistämisessä, kysyttiin keväällä Sitran tilaisuudessa, joka oli myös päätös yhteiskunnallisen markkinoinnin minikoulutuksen 30 opiskelijalle. Kysymys laittoi pohtimaan vaikuttavan toiminnan edellytyksiä.

Yksi osa vastausta oli kuitenkin pian ilmiselvä: vaikuttavaa toimintaa voidaan saada aikaan vain sellaisilla keinoilla, jotka kohderyhmä kokee omikseen. Keinoilla, jotka puhuttelevat, joilla on merkitystä itselle — jotka kolahtavat! Ihmisen itsensä pitää kokea asia tärkeäksi, jotta hän on valmis sitoutumaan — varsinkin, jos se edellyttää omien toimintatapojen muuttamista.

Muutosta haetaan lähtökohtaisesti kaikissa RAY:n rahoittamissa kehittämishankkeissa. Niissä voidaan tavoitella esimerkiksi luvattomien koulupoissaolojen vähentämistä, ystäväperhetoiminnan käynnistämistä maahanmuuttajaperheiden tueksi tai työnantajien lisääntynyttä valmiutta rekrytoida kehitysvammaisia. Kaikkien näiden onnistuminen edellyttää muutosta ihmisten toimintatavoissa.

Vahvempaa kohderyhmän ymmärrystä

Mistä sitten tiedetään, mikä ihmisille kolahtaa? Pohjois-Karjalan kansanterveys ry halusi parantaa taksikuskien fyysistä aktiivisuutta työvuorojen aikana ja tarvitsi tarkempaa tietoa siitä, millaisiin hetkiin tai ympäristöihin fyysistä aktiivisuutta voi lisätä ja mitkä seikat estävät taksikuskien liikkumista. Käytännössä järjestön työntekijät toteuttivat viime keväänä intervention, jonka aikana he havainnoivat toimintaa taukopaikoilla ja taksikyytien aikana sekä keskustelivat aiheesta taksimiesten kanssa.

Edelleen näkee sellaisia RAY-hakemuksia, joissa idea on varsin hyvä, mutta kohderyhmän omaa ääntä ei kuulu hankesuunnittelussa. Luotetaan siihen, että kohderyhmä on entuudestaan tuttu. Kohderyhmän yleinen tunteminen auttaa kuitenkin vain puolitiehen: olisi saatava tietoa ihmisten käyttäytymisestä, toiveista ja asenteista. Mikä liikuttaa heitä?

Taksikuski-casessa tarvittiin tietoa esimerkiksi siitä, mikä estää taksikuskeja nousemasta autosta kyytien välillä tai millä keinoin taukoliikunnasta saadaan kohderyhmän kannalta houkuttelevampaa. Vasta näiden kysymysten kautta päästiin hahmottamaan realistisia toiminnan mahdollisuuksia ja reunaehtoja. Taksikuskeista lisää http://www.kansanterveys.info/tolpalla-ymmartaa-paremmin/

Tuntosarvet koholla vai kuoren sisällä?

Ahaa Tutkimuspalvelun Anne Leppänen haastatteli viime keväänä sosiaali-ja terveysjärjestöjen toiminnanjohtajia ja havaitsi, että järjestöt yrittävät usein puhutella liian laajaa kohderyhmää. Helposti tarjotaan samaa ratkaisua kaikille kohderyhmään kuuluville ilman, että oltaisiin tehty taustaselvityksiä tai jaettu kohderyhmää eri segmentteihin.

Samaan aikaan kuitenkin kaupallisessa markkinoinnissa on menty yhä asiakaslähtöisempään suuntaan. Räätälöidään, tuunataan ja yksilöllistetään. Haluamme tuotteita ja palveluja, jotka koemme omaksemme.

Järjestöjä on totuttu pitämään kansalaisten äänitorvena, joilla on tuntosarvet ihmisten arjessa. Ovatko ne?

Uusia oppeja

Tuntuuko käyttäytymiseen vaikuttaminen vaikealta? Ei hätää; sosiaalisen markkinoinnin oppeja voi hakea Euroopan tason konferenssista Espoossa 22.–23. syyskuuta. Kurkkaa osoite:www.wsmconference.com/espoo-2016

Lisäksi Omnia suunnittelee markkinointiviestinnän erikoisammattitutkintoon tähtäävän koulutuksen käynnistämistä tammikuussa 2017. Siinä tulee olemaan vahva yhteiskunnallisen markkinoinnin painotus. Kolahtaako tämä sinulle?

Elina Varjonen
erityisasiantuntija
RAY

Keskustele tai kommentoi Twitterissä: @EVarjonen

Elina Varjosen blogi on julkaistu alun perin 1.9.2016 RAY:n sivulla www.ray.fi/avustukset

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus

Terveempi Pohjois-Karjala. Tämä oli Pohjois-Karjala projektin ydin, ja samaa työtä Kansanterveyden keskus jatkaa tänäkin päivänä. Järjestämme koulutuksia ja kampanjoita, teemme yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja yhdistysten kanssa sekä vaikutamme erilaisissa tapahtumissa. Kaiken keskiössä on yksi tavoite: hyvinvoiva ihminen.