Mitat ylös ja geenit purkkiin: FinTerveys mittaa suomalaisten vointia ja kartuttaa geenipankkia

/

Eilisen kohdalla kalenterissani oli merkintä osallistumisesta FinTerveys-tutkimukseen. Onnekseni toiminnanjohtajamme Kaisa antoi minun käydä tutkimuksessa työajalla. Kellon lähestyessä yhtätoista tallustelin kohti SPR:n toimistoa, joka toimii tutkimuksen tukikohtana Joensuussa. Olin valmistautunut tutkimukseen täyttämällä ennakkokyselyn verkossa ja paastoamalla neljä tuntia. Odotin mielenkiinnolla mittaustuloksia. Varsinkin verenpaineen suhteen minulla oli omat epäilykseni: kahden alle kaksivuotiaan lapsen isänä kun ohimosuoni saattaa joskus pullottaa!

Siispä mittauksiin! Ensimmäisessä huoneessa tarkistimme tutkimushoitaja Heli Hämäläisen kanssa lomakkeen ja annoin vielä kirjallisen suostumuksen tietojeni käyttöön. Sitten hyppäsin pituusmittaan ja siitä punnitukseen ja kehonkoostumusmittarin päälle seisomaan. Kehonkoostumusmittariin astutaan paljain jaloin, sillä kevyt sähkövirta selvittää rasvan määrän elimistössä. Minulla rasvaprosentti oli kevytjauhelihan luokkaa, eli 11,7%.

Sitten siirryinkin seuraavaan tutkimushuoneeseen, jossa minua oli vastassa Marjut Repo. Koitti kohtalon hetki eli verenpainemittaus! Mittauksen aikana yritin lukea tuloksia vastaavan tutkimushoitajan ilmeistä. Viimein kuulin helpottavat sanat: paineet olivat erinomaiset. Jäin miettimään sitä, mitkä mahtaisivat olla tulokset kotioloissa? Mittasimme myös vyötärön ja lantion. Kaikki nämäkin tiedot siis säilötään tarkasti talteen. Keskustelussa kävi myös ilmi, että Itä-Suomessa tutkimukseen on osallistunut yli puolet kutsutuista, mikä on valtakunnallisesti kohtuullisen hyvä osuus.

paineet

Kun terveystiedot kerätään talteen ja niitä hyödynnetään tutkimuksessa, ollaan isojen eettisten kysymysten äärellä. Ennen viimeiseen huoneeseen astumista täyttelin lomaketta. Isoja kysymyksiä. Haluaisinko tietää, mikäli tuloksissa olisi terveyden kannalta merkittävä löydös? Entä saisiko geenitietoni luovuttaa eteenpäin?

Viimeisessä tutkimushuoneessa vastassani oli iloinen bioanalyytikko Tero Hongisto. Hän tyynnytteli pelkojani tietojen luovuttamisen suhteen. Muutamaan veriputkiloon säilöttiin keskustelun lomassa tiedot verensokereista, kolesteroleista ja muista keskeisistä veriarvoista. Viimeinen putkilo oli sitten se geeniputkilo. Kloonattaisiinko jossain toisella puolella maailmaa uusi Anssi Kekkonen tieteen käyttöön? Tuskin sentään. Tiedot ovat hyvässä tallessa ja hyvässä käytössä: niiden avulla voidaan löytää hoitokeinoja perinnöllisiin sairauksiin ja laatia terveyssuosituksia kansanterveyden edistämiseksi. Mittaustiedot säilytetään erillään henkilötiedoista.

Hongiston mukaan geneettisiä terveystietoja tulee osata tulkita, joten ne vaativat perehtymistä. Geeniteknologia halpenee koko ajan ja monenlaisia mittauksia on jo kuluttajien ulottuvilla. Terveelläkin ihmisellä voi olla geneettinen alttius useisiin sairauksiin, mutta se ei automaattisesti tarkoita sitä, että sairaus puhkeaisi.

Verinäytteiden tiedot saan parin kuukauden kuluttua. Loppuvuodesta kaikille tutkittaville lähetetään terveysprofiili, jossa tutkittavan tulosta verrataan oman ikäryhmän keskiarvoon. Mukana on myös suositukset oman terveydentilan parantamiseksi. Testitilaisuudesta sain mukaani myös lisää kysymyslomakkeita jotka voin täyttää paperilla tai verkossa.

Minulle terveystutkimus tarjosi ilmaisen terveystarkastuksen ja mahdollisuuden auttaa muita. Verikokeiden tulosten perusteella voin vaikkapa muuttaa ruokavaliotani mikäli tarvetta ilmenee. Tai ainakin jatkaa samaan malliin!

Kiitoksia myös tutkijoille nopeasti ja mukavasti sujuneista mittauksista!

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus

Terveempi Pohjois-Karjala. Tämä oli Pohjois-Karjala projektin ydin, ja samaa työtä Kansanterveyden keskus jatkaa tänäkin päivänä. Järjestämme koulutuksia ja kampanjoita, teemme yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja yhdistysten kanssa sekä vaikutamme erilaisissa tapahtumissa. Kaiken keskiössä on yksi tavoite: hyvinvoiva ihminen.