Elintapavalmennuksella kansantautien kimppuun

/

Elintapasairaudet, toiselta nimeltään kansantaudit, kuormittavat terveydenhuoltoamme yhä enenevässä määrin. Niihin katsotaan kuuluvaksi ne sairaudet, jotka ovat yleisiä yhden kansan keskuudessa. Suomessa näitä ovat muun muassa sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Nämä sairaudet heikentävät työkykyä, aiheuttavat sairauspoissaoloja sekä sairaanhoitokustannuksia ja lisäävät ennenaikaisen työttömyyden määrää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuonna 2019 sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä lääkekuluja kertyi yhteensä 191 miljoonan euron verran. Sydän- ja verenkiertoelinsairaudet aiheuttavat Suomessa eniten kuolemia, vaikka niiden taustalla olevia syitä, kuten kohonnutta verenpainetta pystyttäisiin tehokkaasti hoitamaan elintapoja muuttamalla. Alue-erot ja tulotaso näkyvät sairastavuudessa. Itä- ja Koillis-Suomessa esiintyy sepelvaltimotautia enemmän kuin Lounais-Suomessa ja pienituloisilla on korkeampi riksi sairastua siihen.

Tänä päivänä terveydenhuollon palveluissa tulisi suunnata resursseja huomattavasti enemmän sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn. Palveluissa painopisteen tulisi muuttua enemmän sairauden hoito – keskeisyydestä kohti terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä, jotta terveydenhuollon kasvaviin kustannuksiin pystytään vastaamaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että huomio tulee kiinnittää väestötasolla elintapoihin, kuten esimerkiksi painonhallinnan tai liikuntaharrastusten tukemiseen.

UKK-instituutti on arvioinut vuonna 2018, että suomalaisten vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta aiheutuu vuosittain 4,4 miljardia euroa kroonisten sairauksien kustannuksia. Tutkimusten mukaan lihavien (BMI yli 30) aikuisten määrä on noussut 40 vuodessa alle kymmenestä prosentista yli kahteenkymmeneen prosenttiin.

Elintapavalmennus on yksi työkalu, jonka avulla rempallaan olevia elintapoja voidaan lähteä korjaamaan. Keskeistä elintapavalmennuksessa on, että valmennettavan huomio kiinnitetään yksinkertaisiin arjen valintoihin yksilölliset tarpeet ja voimavarat huomioiden. Vaikka liikunta, monipuolinen ravitsemus sekä lepo ovat teoriassa yksinkertaisia asioita ja käytännössä me ihmiset tiedämme, miten tulisi liikkua, syödä ja nukkua, on silti niiden toteutus arjessa yllättävän monelle haasteellista.

Elintapavalmennuksessa valmennettavan motivaatio on avainasemassa. Valmentaja on parhaillaan prosessissa rinnalla kulkija, joka näyttää tietä, navigoi kinkkisissä risteyksissä ja auttaa pysymään ojien välissä pahimmassakin lumipyryssä. Kun yhteistä matkaa on kuljettu riittävästi ja eteenpäin kulkeminen on varmentunut, on valmentaja tehnyt työnsä. Tämän jälkeen valmennettava on saanut tarvitsemansa tiedot ja ennen kaikkea taidot, joiden avulla omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen onnistuu.

Terveyttä ja hyvinvointia tukevien elintapojen edistämiseksi työskennellään ahkerasti Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksella. Terveydenhoitajaopintojeni työharjoittelun puitteissa olen saanut seurata ja osallistua elintapavalmennuksen toteuttamiseen muun muassa Puhtia työnhakukuntoon! – hankkeessa. Elintapavalmennukseen osallistuvat terveysongelmista kärsivät pitkäaikaistyöttömät. Noin 6 kuukautta kestävässä valmennuksessa tähdätään terveyttä edistävien elintapojen juurruttamiseen arkeen ja sen kautta työkyvyn edistämiseen. Valmennusta tehdään yksilöllisesti jokaisen osallistujan voimavarat huomioiden. Sisältöä valmennukseen tuovat elintapavalmentajana toimivan terveydenhuollon ammattilaisen lisäksi ulkopuoliset asiantuntijat, kuten ravitsemusterapeutti ja uniasiantuntija.

Valmistuvana terveydenhoitajana toivoisinkin, että tulevaisuudessa tämän kaltaista matalan kynnyksen elintapavalmennusta olisi laajemmin tarjolla ja että terveyden edistämiseen satsattaisiin yhteiskunnassamme entistä enemmän.

Valmistuva terveydenhoitaja
Iira Lintu

Karelia-ammattikorkeakoulu

Avatar

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus

Terveempi Pohjois-Karjala. Tämä oli Pohjois-Karjala projektin ydin, ja samaa työtä Kansanterveyden keskus jatkaa tänäkin päivänä. Järjestämme koulutuksia ja kampanjoita, teemme yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja yhdistysten kanssa sekä vaikutamme erilaisissa tapahtumissa. Kaiken keskiössä on yksi tavoite: hyvinvoiva ihminen.