Matkalle omaa hyvinvointia edistämään

/

Kiinnostus omaa hyvinvointia edistävää matkailua kohtaan on kasvanut viime vuosina. Taustalla on halu irtautua arjen kiireestä ja stressistä sekä toive kokea kokonaisvaltaista hyvää oloa. Koronaepidemia on korostanut hyvinvoinnin merkitystä ihmisten elämässä, ja tämä on lisännyt myös hyvinvointia edistävien matkojen ja matkailupalveluiden kysyntää entisestään.

Odotukset hyvinvointimatkalta liittyvät sekä fyysiseen että henkiseen hyvän olon kokemukseen. Yksityiskohtaisemmat syyt hyvinvointimatkalle lähtemiseen voivat olla moninaiset; matkalla halutaan edistää omaa henkilökohtaista hyvinvointia, edistää tai ylläpitää terveyttä tai vain hemmotella itseään. Hyvinvointimatkoilla onkin monia eri muotoja, joista esimerkkeinä ovat muun muassa henkisyyteen liittyvä matkailu kuten jooga- ja meditaatiomatkailu tai suomalaisten usein suosima kylpylämatkailu.

Hyvinvointimatkailussa on hyödynnetty luontoa ja luonnon elementtejä jo pitkään. Erilaiset luontoympäristöt ja maaseutukohteet mielletäänkin puhtaiksi, raikkaiksi ja terveellisiksi. Luonto koetaan myös rauhoittavaksi ja sen koetaan tuovan tasapainoa ihmisten hektiseen elämään. Luonnolla on myös tieteellisesti todettu olevan erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä hyvinvointi ja terveysvaikutuksia.

Luonnon hyvinvointivaikutukset tunnistettiin jo vuosisatoja sitten, kun ihmiset matkustivat tietynlaiseen ilmastoon tai parantaville lähteille edistämään terveyttään. Viime vuosina myös ympäristön ja luonnon merkitystä hyvinvoinnille on korostettu yhä enemmän. Tämä on myös lisännyt luontoon liittyvien ja luontoympäristöissä tapahtuvien palveluiden tarjontaa. Näistä esimerkkeinä ovat muun muassa metsäkylvyt, jooga erilaisissa luontoympäristöissä sekä erilaiset Green Care ‑palvelut.

Hyvinvointimatkailuun yhdistetään yleensä erilaisia hemmotteluhoitoja. Monet hyvinvointipalvelut ovatkin levinneet laajasti ympäri maailman ja useissa matkakohteissa tarjotaankin samankaltaisia palveluita. Hyvinvointimatkakohteet voivat kuitenkin erottua toisistaan tarjoamalla paikallisuuteen – paikalliseen kulttuuriin, tapoihin, raaka-aineisiin ja perinteisiin – liittyviä hyvinvointipalveluita. Esimerkiksi Suomessa sauna on paikalliseen kulttuuriin, perinteisiin ja tapoihin vahvasti sidoksissa oleva, hyvinvointia edistävä palvelu, joka houkuttelee myös kansainvälisiä matkailijoita.

Hyvinvointimatkailijat ovat myös yhä kiinnostuneempia oppimaan asioita, joilla on pidempiaikaisia vaikutuksia, ja parhaimmillaan hyvinvointimatkailu saa aikaan positiivisia muutoksia ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uusien matkalla opittujen liikuntamuotojen omaksumista osaksi arkea tai jollain kurssilla opittujen taitojen, kuten erilaisten luonnon raaka-aineiden hyödyntämistä, oman hyvinvoinnin edistämiseksi.

Onko sinulla tapana matkustaa hyvinvointilomille? Oletko sinä oppinut matkoillasi jotain, mikä on vaikuttanut laajemmin omaan hyvinvointiisi? Ja voisiko seuraava tekemäsi lomamatka ollakin sellainen, jonka aikana edistät tietoisesti omaa hyvinvointiasi?

Henna Konu

Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksella ja on jäsenenä Kansanterveyden keskuksen Hyvinvointi, ympäristö ja liikkuminen ‑neuvottelukunnassa.

Lisätietoa:

Konu, H. (2017). Hyvinvointimatkailu. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim.). Matkailututkimuksen avainkäsitteet, 76–81. LUP – Lapland University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978–952-310–952‑0

Henna Konu: Muutosmatkailu – mitä sillä tarkoitetaan? https://www.gcfinland.fi/kehittaminen/maaseudun-hyvinvointiyrittajyyden-koordinaatiohanke/hyvinvoi-blogit/-henna-konu–muutosmatkailu—mita-silla-tarkoitetaan-/

Hyvinvointia luonnosta

/

Luonto on aina tuottanut ihmisille terveyttä. Aiemmin luonto ja luonnossa liikkuminen tarkoittivat toimeentuloa ja selviytymistä. Nykyisin luonto on useimmille osa vapaa-aikaa ja elämänlaatua. Lähde liikkeelle luontoon nauttimaan virkistävästä ja elvyttävästä vaikutuksesta. Luonto liikuttaa, elvyttää ja yhdistää.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten lisääminen on Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Eräpalvelujen tärkeä päämäärä. Tavoitteena on, että suomalaiset ovat aktiivista ulkoilukansaa, jolle luonto on olennainen osa arkea ja vapaa-aikaa.

Terveys ja hyvinvointi kohenevat monimuotoisesta luonnosta ja vireän luontosuhteen myötä. Luonto on Suomen suurin liikuntapaikka ja se on avoinna ympäri vuoden 24/7. Jo lyhytkin luontoilu vaikuttaa. Mieliala kohenee jo viidessä minuutissa ja 15–20 minuutissa elinvoimaisuus lisääntyy ja verenpaine laskee. Luonto vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiimme ja terveyteemme monella tavalla.

Luonto houkuttelee liikkumaan, jolloin fyysinen aktiivisuus lisääntyy. Luonto myös elvyttää ja auttaa palautumaan stressistä. Lisäksi luontoympäristö edistää sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä, jolloin suhtaudumme myönteisemmin muihin ihmisiin ja mielialamme kohenee nopeasti. Luonnossa ei tarvitse suorittaa. Luonto toki on loistava kuntosali tai lenkkipolku, mutta hyvinvointia tuottaa tutkitusti jo pelkkä luonnon näkeminen tai oleilu luonnossa. Kauniin maiseman tai nuotion tuijottelu on rentoutumista ja akkujen lataamista parhaimmillaan.

Syyt lähteä luontoon vaihtelevat. Metsähallituksen kävijätutkimusten mukaan tärkeimpiä motiiveja olivat: maisemat, luonnon kokeminen, rentoutuminen, melusta ja saasteista poissaolo, psyykkinen hyvinvointi ja yhdessäolo oman seurueen kanssa.

Olennaisinta on löytää itselle sopiva ja mukava tapa liikkua, rauhoittua ja harrastaa luonnossa. Metsähallituksen luontoon.fi antaa ajantasaiset tiedot kansallispuistojen ja muiden Metsähallituksen retkikohteiden palveluista:

  • Retkikohdehausta löydät sinulle sopivimmat luontokohteet. Retkikohdehaun kautta voit hakea tietoa sopivista luontokohteista alueen, retkikohteen ominaisuuksien tai vaikkapa aktiviteetin mukaan.
  • Esteettömyyttä tarvitseva retkeilijä voi hakea retkikohdehausta esteettömiä kohteita ja palveluita.

Kyösti Tuhkalainen

Kirjoittaja toimii erikoissunnittelijana Metsähallituksen luontopalveluissa ja on jäsenenä Kansanterveyden keskuksen Hyvinvointi- ympäristö ja liikkuminen neuvottelukunnassa.

Elintapavalmennuksella kansantautien kimppuun

/

Elintapasairaudet, toiselta nimeltään kansantaudit, kuormittavat terveydenhuoltoamme yhä enenevässä määrin. Niihin katsotaan kuuluvaksi ne sairaudet, jotka ovat yleisiä yhden kansan keskuudessa. Suomessa näitä ovat muun muassa sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Nämä sairaudet heikentävät työkykyä, aiheuttavat sairauspoissaoloja sekä sairaanhoitokustannuksia ja lisäävät ennenaikaisen työttömyyden määrää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuonna 2019 sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä lääkekuluja kertyi yhteensä 191 miljoonan euron verran. Sydän- ja verenkiertoelinsairaudet aiheuttavat Suomessa eniten kuolemia, vaikka niiden taustalla olevia syitä, kuten kohonnutta verenpainetta pystyttäisiin tehokkaasti hoitamaan elintapoja muuttamalla. Alue-erot ja tulotaso näkyvät sairastavuudessa. Itä- ja Koillis-Suomessa esiintyy sepelvaltimotautia enemmän kuin Lounais-Suomessa ja pienituloisilla on korkeampi riksi sairastua siihen.

Tänä päivänä terveydenhuollon palveluissa tulisi suunnata resursseja huomattavasti enemmän sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn. Palveluissa painopisteen tulisi muuttua enemmän sairauden hoito – keskeisyydestä kohti terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä, jotta terveydenhuollon kasvaviin kustannuksiin pystytään vastaamaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että huomio tulee kiinnittää väestötasolla elintapoihin, kuten esimerkiksi painonhallinnan tai liikuntaharrastusten tukemiseen.

UKK-instituutti on arvioinut vuonna 2018, että suomalaisten vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta aiheutuu vuosittain 4,4 miljardia euroa kroonisten sairauksien kustannuksia. Tutkimusten mukaan lihavien (BMI yli 30) aikuisten määrä on noussut 40 vuodessa alle kymmenestä prosentista yli kahteenkymmeneen prosenttiin.

Elintapavalmennus on yksi työkalu, jonka avulla rempallaan olevia elintapoja voidaan lähteä korjaamaan. Keskeistä elintapavalmennuksessa on, että valmennettavan huomio kiinnitetään yksinkertaisiin arjen valintoihin yksilölliset tarpeet ja voimavarat huomioiden. Vaikka liikunta, monipuolinen ravitsemus sekä lepo ovat teoriassa yksinkertaisia asioita ja käytännössä me ihmiset tiedämme, miten tulisi liikkua, syödä ja nukkua, on silti niiden toteutus arjessa yllättävän monelle haasteellista.

Elintapavalmennuksessa valmennettavan motivaatio on avainasemassa. Valmentaja on parhaillaan prosessissa rinnalla kulkija, joka näyttää tietä, navigoi kinkkisissä risteyksissä ja auttaa pysymään ojien välissä pahimmassakin lumipyryssä. Kun yhteistä matkaa on kuljettu riittävästi ja eteenpäin kulkeminen on varmentunut, on valmentaja tehnyt työnsä. Tämän jälkeen valmennettava on saanut tarvitsemansa tiedot ja ennen kaikkea taidot, joiden avulla omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen onnistuu.

Terveyttä ja hyvinvointia tukevien elintapojen edistämiseksi työskennellään ahkerasti Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksella. Terveydenhoitajaopintojeni työharjoittelun puitteissa olen saanut seurata ja osallistua elintapavalmennuksen toteuttamiseen muun muassa Puhtia työnhakukuntoon! – hankkeessa. Elintapavalmennukseen osallistuvat terveysongelmista kärsivät pitkäaikaistyöttömät. Noin 6 kuukautta kestävässä valmennuksessa tähdätään terveyttä edistävien elintapojen juurruttamiseen arkeen ja sen kautta työkyvyn edistämiseen. Valmennusta tehdään yksilöllisesti jokaisen osallistujan voimavarat huomioiden. Sisältöä valmennukseen tuovat elintapavalmentajana toimivan terveydenhuollon ammattilaisen lisäksi ulkopuoliset asiantuntijat, kuten ravitsemusterapeutti ja uniasiantuntija.

Valmistuvana terveydenhoitajana toivoisinkin, että tulevaisuudessa tämän kaltaista matalan kynnyksen elintapavalmennusta olisi laajemmin tarjolla ja että terveyden edistämiseen satsattaisiin yhteiskunnassamme entistä enemmän.

Valmistuva terveydenhoitaja
Iira Lintu

Karelia-ammattikorkeakoulu