Kolmen viikon harjoittelu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksella – Blogivieraana terveydenhoitajaopiskelija Elisa Muhonen

/

Olen viimeisen vuoden terveydenhoitajaopiskelija Karelia ammattikorkeakoulusta. Viimeiset kolme vuotta olen opiskellut sairaanhoitajaopintoja ja nyt neljäntenä vuotena olen päässyt tutustumaan terveydenhoitajan monipuoliseen työkuvaan yhteensä 8 viikkoa kestävän harjoittelun aikana.

Kuten moni muukin luokkalaiseni, myös minä aloin suunnittelemaan tulevaa syksyn harjoittelua jo alkuvuodesta. Koulun kautta sain järjestettyä neljä viikkoa kestävän kouluterveydenhuollon harjoitteluni, mutta loput harjoittelupaikat jouduin järjestämään itse. Tiesin jo tuolloin, että järjestöpuoli kiinnostaa minua, koska minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta järjestötyöstä — minkälaista työ onkaan järjestössä terveyden edistämisen näkökulmasta? Lisäksi olin kuullut paljon hyvää Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksesta ja olin siksi erityisen kiinnostunut juuri heidän toiminnastaan. Helmikuussa ottaessani yhteyttä toiminnanjohtaja Kariin sain ilokseni kuulla, että pääsisin myöhemmin syksyllä heille harjoitteluun. Voin rehellisesti sanoa, että odotin siitä hetkestä lähtien suurella mielenkiinnolla syksyn harjoittelua! Oltuani kolme viikkoa harjoittelussa Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksella koen, että odotteluni ei ollut turhaa. Vaikka minulla ei ollutkaan varsinaisia odotuksia harjoittelun suhteen, on harjoitteluni ollut erittäin antoisa ja antanut monipuolisen kuvan järjestötyöstä.

Jo ensimmäisenä päivänä koin itseni tervetulleeksi tiiviiseen työyhteisöön, jossa on lämminhenkinen työilmapiiri. Sain harjoitteluni ajaksi oman toimistohuoneen, missä sain rauhassa tehdä minulle suunnattuja projekteja. Ehkä johtuen aikaisemmista harjoitteluistani sairaalassa ja terveyskeskuksissa, missä meno on ajoittain hyvinkin hektistä, oli suorastaan luksusta huomata, kuinka rauhallisia harjoittelupäivät voivat olla! Ylimääräistä melua ei toimistolla ollut ja jokainen työskenteli omaan tahtiinsa huoneissaan. Koen tämän vaikuttavan suuresti omaan tehokkuuteeni ja työviihtyvyyteeni — liiallinen kiire ja melu heikentävät selkeästi suorituskykyäni, sen olen saanut tuta esimerkiksi osastoilla työskennellessäni. Harjoittelun aikana pääsin hyvin paneutumaan tehtäviini ja sain olla osallisena hankkeissa, mikä olikin yksi harjoitteluni tavoitteista.

Harjoittelun alussa minulta kysyttiin, minkälaisiin työtehtäviin tahtoisin paneutua harjoitteluni aikana, mikä oli minusta hienoa. Toiveeni otettiin huomioon projekteja suunniteltaessa. Erityisesti viestinnälliset työtehtävät kiinnostivat minua ja pääsinkin harjoitteluni aikana tekemään Säpinää seniorit – Kaatumiset kuriin! ‑kampanjaa sekä tuottamaan Nepen Semppi –sivustolle sisältöä. Joka päivä tuntui mukavalta nousta ylös loputtomalta tuntuvat portaat kohti kansanterveyden keskuksen tiloja, kun tiesi, että siellä se oma, mielekäs projekti odotti tekemistään!

Harjoitteluni aikana pääsin myös tutustumaan kansanterveydenkeskuksen hankkeisiin, kuten Puhtia! ‑elintapavalmennukseen, TYKES –yhteishankkeeseen ja Kunta HYTE 2.0 ‑kehittämishankkeeseen. Olin mukana useissa palavereissa, jolloin pääsin hyvin seuraamaan, kuinka hankkeita toteutetaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Asiakasvastaanotoilla pääsin antamaan terveysneuvontaa yhdessä fysioterapeutin kanssa ja tekemään erilaisia mittauksia, kuten kehonkoostumusmittausta. Lisäksi osallistuin useisiin terveysaiheisiin webinaareihin Teamsin välityksellä.

Kaiken kaikkiaan en voisi olla tyytyväisempi harjoitteluuni. Järjestötyö on ollut niin mielekästä, että voin helposti nähdä itseni tulevaisuudessa järjestötyöntekijänä. Minusta on ollut myös avartavaa nähdä, kuinka järjestön kautta tehdään terveyttä edistävää työtä erilaisten hankkeiden kautta — Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus tekeekin mielestäni erittäin tärkeää työtä pohjoiskarjalaisten terveyden edistämiseksi!

Kiitokset Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen poppoolle palkitsevasta harjoittelusta!

Elisa Muhonen, terveydenhoitajaopiskelija

Terveyttä ja iloa senioriliikunnasta!

/

Vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen, koska yllättävä koronatilanne on vaikuttanut mahdollisuuksiimme harrastaa, liikkua ja tavata perhettä sekä ystäviä. Tällaisena aikana liikunnan merkitys ja hyvinvoinnista huolehtiminen korostuvat erityisesti ikääntyneiden keskuudessa.

Liikunnan terveyshyödyt ovat merkittävät, sillä liikunta ylläpitää tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa, virkistää mieltä, auttaa nukkumaan paremmin ja ylläpitää muistia sekä sosiaalisia suhteita. UKK- instituutin julkaisemat yli 65- vuotiaiden liikkumisen suosituksien tavoitteena on toimintakykyä ylläpitävä tai kehittävä liikkuminen. Suositukset painottavat erityisesti lihasvoiman ja tasapainon merkitystä, joilla on positiivinen vaikutus esimerkiksi kaatumisten ehkäisyyn, liikkumiskyvyn ylläpitoon ja arkisten askareiden hoitamiseen.

 

Tällainen on suosituksien mukainen viikoittainen liikunta-annos:

  • Lihaskuntoa, tasapainoa ja notkeutta harjoittavaa liikuntaa tulisi tehdä ainakin kahdesti viikossa. Tällaista liikuntaa on esimerkiksi kuntosaliharjoittelu tai kotijumppa.
  • Liikuntaa, joka kohottaa sydämen sykettä tulisi harjoittaa 2 tuntia 30 minuuttia reippaasti tai 1 tunti 15 min rasittavasti liikkuen. Kävelylenkit, vesijuoksu tai tanssi ovat sydämen sykettä nostattavaa liikettä ja suosituksen ohjeistaman määrän voi tehdä vaikkapa vain 10 min pätkissä kerrallaan.
  • Kevyttä liikuskelua, kuten pihatöitä, kotiaskareita, ostoksilla käyntiä ja muuta hyötyliikuntaa tulisi sisältyä päivään mahdollisimman usein.
  • Paikallaanoloa olisi hyvä tauottaa aina kun voi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että nouset ylös istumasta useasti päivän aikana ja ehkäpä liikuskelet kävellen tai taukojumpaten samalla.
  • Liikkumisen suositukseen kuuluu riittävä annos unta, sillä se palauttaa kehomme ja mielemme päivän kuormituksesta.

Nyt, kun monen suosimat liikuntaryhmät ovat usein tauolla, kannustankin soveltamaan liikuntatottumuksia kotona tehtävään jumppaan sekä hyödyntämään ulkoilureittejä. Radiosta, televisiosta ja internetin maailmasta löytyy valmiita eri kestoisia jumppia, joita hyödyntämällä kehosi saa monipuolista liikettä ohjatusti. Päiväsaikaan lähde naapurin kanssa lenkille, sillä raikas ilma tekee keholle ihmeitä. Ulkokenkiin kannattaa hankkia nastat ja voit vaikka hyödyntää sauvakävelysauvoja tai rollaattoria, jotta ulkona liikkuminen on turvallista.

Vaikka liikkumisen suositukset kertovat tutkimuksiin pohjaten tietyistä suositelluista liikuntamääristä, on kaikki liike hyvästä. Liikkumaan lähtemisen kynnystä ei kannatakaan pitää korkeana ja oiva tapa liikkua on verrytellä kehoa tuolilla istuen. Samalla, kun katsot iltauutisia voit myös harjoitella yhdellä jalalla seisomista seinästä tukea ottaen tai kävellä maton reunaa pitkin eteen ja taaksepäin tasapainoa harjoittaen.

Muista, että vaikka sosiaalista lähikontaktia tällä hetkellä vältelläänkin, et ole kuitenkaan yksin. Tarvittaessa apua esimerkiksi liikunnan lisäämiseen arjessa saat kuntasi terveyskeskuksesta tai liikunnanohjaajilta.

Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta panostamalla terveyteemme ja monipuoliseen liikuntaan.

Lähde: Vireyttä liikkumalla. Viikoittainen liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. UKK-instituutti, 2019. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/

Liikunnallisin terveisin,

Jenna Hiltunen

Kirjoittaja toimii liikunnanohjaajana Itä-Suomen liikuntaopistossa, ja hän on jäsenenä Kansanterveyden keskuksen Hyvinvointi, ympäristö ja liikkuminen ‑neuvottelukunnassa.

Maakuntakaavalla vastataan myös ihmisten hyvinvoinnin ja liikkumisen edistämiseen

/

Vastikään maakuntavaltuuston hyväksymä Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 ohjaa nimensä mukaisesti alueidenkäyttöä aina vuoteen 2040 asti.

Kyseessä on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueidenkäytöstä, joka ohjaa muun muassa kuntien kaavoitusta. Vaikka maakuntakaava ei kaikilta osin sisällä konkreettisia linjauksia, sillä pyritään vaikuttamaan myös ihmisten hyvinvointiin, elinympäristöön ja liikkumiseen. Uudessa maakuntakaavassa on nostettu esiin esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn edistäminen. Maakuntakaavassa osoitetaan mm. taajama-alueita, joiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen ja toimintamahdollisuudet.

Samansuuntainen määräys on annettu laajemmin myös koko Joensuun kaupunkiseudulle. Maakuntakaava antaa siis yleisen ohjeen ja määräyksen huomioida kävely ja pyöräily, mutta kunta itse päättää kuinka määräys huomioidaan ja millä tavalla kehittäminen konkretisoituu. Se voi olla vaikkapa pyöräilyn laatukäytävä tai uusia kevyen liikenteen väyliä asutusalueiden välillä.

Taajama-alueiden lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan maakunnan keskeisimmät virkistysalueet, reitistöt sekä Joensuun kaupunkiseudulla virkistysalueiden väliset viheryhteydet. Kyseiset merkinnät ovat olleet maakuntakaavassa jo ensimmäisestä, 2000-luvun alkupuolella laaditusta ja vuonna 2008 vahvistetusta vaihemaakuntakaavasta lähtien. Viimeisimmässä 2040 ‑kaavassa ne on käyty läpi ja päivitetty.

Monissa eri tutkimuksissa on todistettu, että luonnolla on yhteys ihmisten hyvinvoinnille, terveydelle ja liikkumiselle sekä elinympäristön viihtyisyydelle. Virkistysalueiden merkitys korostuu erityisesti taajaan rakennetuilla alueilla. Tämän vuoksi Joensuun kaupunkiseudulla osoitetaan maakuntakaavassa seudun laajimmat virkistysalueet ja niiden välille viheryhteystarpeet, jotka mahdollistavat ihmisten liikkumisen virkistysalueiden välillä. Myös näiden osalta maakuntakaava ohjaa alemman tason kaavoitusta, mutta kunnan tehtävänä on päättää tarkemmin, minne nämä viherkäytävät konkreettisesti linjataan. Maakuntakaavan tavoite on, että virkistysalueita osoitetaan eri puolilla kaupunkiseutua myös kuntakaavoissa ja niiden välillä on mahdollista liikkua ylikunnallisia viheryhteyskäytäviä pitkin.

Kaavassa reitistöistä on käsitelty maakunnan keskeisimmät ja erityisesti matkailun kannalta tärkeimmät ulkoilu‑, melonta- sekä moottorikelkkailureitit. Nämäkin ovat ohjeellisia merkintöjä, mutta tarkoitus on osoittaa, että maakunnassa on kattava reittiverkosto, jota halutaan korostaa ja jonka merkitys tunnustaa ihmisten liikkumista edistävänä tekijänä, mutta myös matkailun elinkeinotoiminnan mahdollistajana. Reitistöt palvelevatkin monin paikoin paikallisten asukkaiden lisäksi myös matkailijoita. Vaikka maakuntakaavan pääpaino on merkittävimmissä reiteissä, on maakunnassa paljon lyhempiä ja paikallisesti tärkeitä reittejä, jotka mahdollistavat ihmisille luonnossa liikkumisen turvallisesti ja ohjatusti.

Maakuntakaava on mahdollistava ja ohjaava kaava. Monet maakuntakaavan merkinnät ja määräykset konkretisoituvat siten vasta tarkemmassa kaavoituksessa. On kuitenkin ilahduttavaa, että kunnat ovat jo huomioineet virkistysalueiden merkityksen lisäksi myös ihmisten arkiliikkumisen kävellen sekä pyöräillen ja suunnittelevat elinympäristöä myös tästä näkökulmasta. Liikunnalle suotuisista elinympäristöistä löytyy lisätietoa kiinnostuneille päättäjille, kaavoittajille ja kuntalaisille esimerkiksi liikuntakaavoitus.fi ‑sivustolta.

Heikki Viinikka

Kirjoittaja toimii maankäyttöasiantuntijana Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa ja on jäsenenä Kansanterveyden keskuksen Hyvinvointi, ympäristö ja liikkuminen ‑neuvottelukunnassa.