Elintapavalmennuksella kansantautien kimppuun

/

Elintapasairaudet, toiselta nimeltään kansantaudit, kuormittavat terveydenhuoltoamme yhä enenevässä määrin. Niihin katsotaan kuuluvaksi ne sairaudet, jotka ovat yleisiä yhden kansan keskuudessa. Suomessa näitä ovat muun muassa sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Nämä sairaudet heikentävät työkykyä, aiheuttavat sairauspoissaoloja sekä sairaanhoitokustannuksia ja lisäävät ennenaikaisen työttömyyden määrää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuonna 2019 sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä lääkekuluja kertyi yhteensä 191 miljoonan euron verran. Sydän- ja verenkiertoelinsairaudet aiheuttavat Suomessa eniten kuolemia, vaikka niiden taustalla olevia syitä, kuten kohonnutta verenpainetta pystyttäisiin tehokkaasti hoitamaan elintapoja muuttamalla. Alue-erot ja tulotaso näkyvät sairastavuudessa. Itä- ja Koillis-Suomessa esiintyy sepelvaltimotautia enemmän kuin Lounais-Suomessa ja pienituloisilla on korkeampi riksi sairastua siihen.

Tänä päivänä terveydenhuollon palveluissa tulisi suunnata resursseja huomattavasti enemmän sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn. Palveluissa painopisteen tulisi muuttua enemmän sairauden hoito – keskeisyydestä kohti terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä, jotta terveydenhuollon kasvaviin kustannuksiin pystytään vastaamaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että huomio tulee kiinnittää väestötasolla elintapoihin, kuten esimerkiksi painonhallinnan tai liikuntaharrastusten tukemiseen.

UKK-instituutti on arvioinut vuonna 2018, että suomalaisten vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta aiheutuu vuosittain 4,4 miljardia euroa kroonisten sairauksien kustannuksia. Tutkimusten mukaan lihavien (BMI yli 30) aikuisten määrä on noussut 40 vuodessa alle kymmenestä prosentista yli kahteenkymmeneen prosenttiin.

Elintapavalmennus on yksi työkalu, jonka avulla rempallaan olevia elintapoja voidaan lähteä korjaamaan. Keskeistä elintapavalmennuksessa on, että valmennettavan huomio kiinnitetään yksinkertaisiin arjen valintoihin yksilölliset tarpeet ja voimavarat huomioiden. Vaikka liikunta, monipuolinen ravitsemus sekä lepo ovat teoriassa yksinkertaisia asioita ja käytännössä me ihmiset tiedämme, miten tulisi liikkua, syödä ja nukkua, on silti niiden toteutus arjessa yllättävän monelle haasteellista.

Elintapavalmennuksessa valmennettavan motivaatio on avainasemassa. Valmentaja on parhaillaan prosessissa rinnalla kulkija, joka näyttää tietä, navigoi kinkkisissä risteyksissä ja auttaa pysymään ojien välissä pahimmassakin lumipyryssä. Kun yhteistä matkaa on kuljettu riittävästi ja eteenpäin kulkeminen on varmentunut, on valmentaja tehnyt työnsä. Tämän jälkeen valmennettava on saanut tarvitsemansa tiedot ja ennen kaikkea taidot, joiden avulla omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen onnistuu.

Terveyttä ja hyvinvointia tukevien elintapojen edistämiseksi työskennellään ahkerasti Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksella. Terveydenhoitajaopintojeni työharjoittelun puitteissa olen saanut seurata ja osallistua elintapavalmennuksen toteuttamiseen muun muassa Puhtia työnhakukuntoon! – hankkeessa. Elintapavalmennukseen osallistuvat terveysongelmista kärsivät pitkäaikaistyöttömät. Noin 6 kuukautta kestävässä valmennuksessa tähdätään terveyttä edistävien elintapojen juurruttamiseen arkeen ja sen kautta työkyvyn edistämiseen. Valmennusta tehdään yksilöllisesti jokaisen osallistujan voimavarat huomioiden. Sisältöä valmennukseen tuovat elintapavalmentajana toimivan terveydenhuollon ammattilaisen lisäksi ulkopuoliset asiantuntijat, kuten ravitsemusterapeutti ja uniasiantuntija.

Valmistuvana terveydenhoitajana toivoisinkin, että tulevaisuudessa tämän kaltaista matalan kynnyksen elintapavalmennusta olisi laajemmin tarjolla ja että terveyden edistämiseen satsattaisiin yhteiskunnassamme entistä enemmän.

Valmistuva terveydenhoitaja
Iira Lintu

Karelia-ammattikorkeakoulu

Kolmen viikon harjoittelu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksella – Blogivieraana terveydenhoitajaopiskelija Elisa Muhonen

/

Olen viimeisen vuoden terveydenhoitajaopiskelija Karelia ammattikorkeakoulusta. Viimeiset kolme vuotta olen opiskellut sairaanhoitajaopintoja ja nyt neljäntenä vuotena olen päässyt tutustumaan terveydenhoitajan monipuoliseen työkuvaan yhteensä 8 viikkoa kestävän harjoittelun aikana.

Kuten moni muukin luokkalaiseni, myös minä aloin suunnittelemaan tulevaa syksyn harjoittelua jo alkuvuodesta. Koulun kautta sain järjestettyä neljä viikkoa kestävän kouluterveydenhuollon harjoitteluni, mutta loput harjoittelupaikat jouduin järjestämään itse. Tiesin jo tuolloin, että järjestöpuoli kiinnostaa minua, koska minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta järjestötyöstä — minkälaista työ onkaan järjestössä terveyden edistämisen näkökulmasta? Lisäksi olin kuullut paljon hyvää Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksesta ja olin siksi erityisen kiinnostunut juuri heidän toiminnastaan. Helmikuussa ottaessani yhteyttä toiminnanjohtaja Kariin sain ilokseni kuulla, että pääsisin myöhemmin syksyllä heille harjoitteluun. Voin rehellisesti sanoa, että odotin siitä hetkestä lähtien suurella mielenkiinnolla syksyn harjoittelua! Oltuani kolme viikkoa harjoittelussa Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksella koen, että odotteluni ei ollut turhaa. Vaikka minulla ei ollutkaan varsinaisia odotuksia harjoittelun suhteen, on harjoitteluni ollut erittäin antoisa ja antanut monipuolisen kuvan järjestötyöstä.

Jo ensimmäisenä päivänä koin itseni tervetulleeksi tiiviiseen työyhteisöön, jossa on lämminhenkinen työilmapiiri. Sain harjoitteluni ajaksi oman toimistohuoneen, missä sain rauhassa tehdä minulle suunnattuja projekteja. Ehkä johtuen aikaisemmista harjoitteluistani sairaalassa ja terveyskeskuksissa, missä meno on ajoittain hyvinkin hektistä, oli suorastaan luksusta huomata, kuinka rauhallisia harjoittelupäivät voivat olla! Ylimääräistä melua ei toimistolla ollut ja jokainen työskenteli omaan tahtiinsa huoneissaan. Koen tämän vaikuttavan suuresti omaan tehokkuuteeni ja työviihtyvyyteeni — liiallinen kiire ja melu heikentävät selkeästi suorituskykyäni, sen olen saanut tuta esimerkiksi osastoilla työskennellessäni. Harjoittelun aikana pääsin hyvin paneutumaan tehtäviini ja sain olla osallisena hankkeissa, mikä olikin yksi harjoitteluni tavoitteista.

Harjoittelun alussa minulta kysyttiin, minkälaisiin työtehtäviin tahtoisin paneutua harjoitteluni aikana, mikä oli minusta hienoa. Toiveeni otettiin huomioon projekteja suunniteltaessa. Erityisesti viestinnälliset työtehtävät kiinnostivat minua ja pääsinkin harjoitteluni aikana tekemään Säpinää seniorit – Kaatumiset kuriin! ‑kampanjaa sekä tuottamaan Nepen Semppi –sivustolle sisältöä. Joka päivä tuntui mukavalta nousta ylös loputtomalta tuntuvat portaat kohti kansanterveyden keskuksen tiloja, kun tiesi, että siellä se oma, mielekäs projekti odotti tekemistään!

Harjoitteluni aikana pääsin myös tutustumaan kansanterveydenkeskuksen hankkeisiin, kuten Puhtia! ‑elintapavalmennukseen, TYKES –yhteishankkeeseen ja Kunta HYTE 2.0 ‑kehittämishankkeeseen. Olin mukana useissa palavereissa, jolloin pääsin hyvin seuraamaan, kuinka hankkeita toteutetaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Asiakasvastaanotoilla pääsin antamaan terveysneuvontaa yhdessä fysioterapeutin kanssa ja tekemään erilaisia mittauksia, kuten kehonkoostumusmittausta. Lisäksi osallistuin useisiin terveysaiheisiin webinaareihin Teamsin välityksellä.

Kaiken kaikkiaan en voisi olla tyytyväisempi harjoitteluuni. Järjestötyö on ollut niin mielekästä, että voin helposti nähdä itseni tulevaisuudessa järjestötyöntekijänä. Minusta on ollut myös avartavaa nähdä, kuinka järjestön kautta tehdään terveyttä edistävää työtä erilaisten hankkeiden kautta — Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus tekeekin mielestäni erittäin tärkeää työtä pohjoiskarjalaisten terveyden edistämiseksi!

Kiitokset Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen poppoolle palkitsevasta harjoittelusta!

Elisa Muhonen, terveydenhoitajaopiskelija

Terveyttä ja iloa senioriliikunnasta!

/

Vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen, koska yllättävä koronatilanne on vaikuttanut mahdollisuuksiimme harrastaa, liikkua ja tavata perhettä sekä ystäviä. Tällaisena aikana liikunnan merkitys ja hyvinvoinnista huolehtiminen korostuvat erityisesti ikääntyneiden keskuudessa.

Liikunnan terveyshyödyt ovat merkittävät, sillä liikunta ylläpitää tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa, virkistää mieltä, auttaa nukkumaan paremmin ja ylläpitää muistia sekä sosiaalisia suhteita. UKK- instituutin julkaisemat yli 65- vuotiaiden liikkumisen suosituksien tavoitteena on toimintakykyä ylläpitävä tai kehittävä liikkuminen. Suositukset painottavat erityisesti lihasvoiman ja tasapainon merkitystä, joilla on positiivinen vaikutus esimerkiksi kaatumisten ehkäisyyn, liikkumiskyvyn ylläpitoon ja arkisten askareiden hoitamiseen.

 

Tällainen on suosituksien mukainen viikoittainen liikunta-annos:

  • Lihaskuntoa, tasapainoa ja notkeutta harjoittavaa liikuntaa tulisi tehdä ainakin kahdesti viikossa. Tällaista liikuntaa on esimerkiksi kuntosaliharjoittelu tai kotijumppa.
  • Liikuntaa, joka kohottaa sydämen sykettä tulisi harjoittaa 2 tuntia 30 minuuttia reippaasti tai 1 tunti 15 min rasittavasti liikkuen. Kävelylenkit, vesijuoksu tai tanssi ovat sydämen sykettä nostattavaa liikettä ja suosituksen ohjeistaman määrän voi tehdä vaikkapa vain 10 min pätkissä kerrallaan.
  • Kevyttä liikuskelua, kuten pihatöitä, kotiaskareita, ostoksilla käyntiä ja muuta hyötyliikuntaa tulisi sisältyä päivään mahdollisimman usein.
  • Paikallaanoloa olisi hyvä tauottaa aina kun voi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että nouset ylös istumasta useasti päivän aikana ja ehkäpä liikuskelet kävellen tai taukojumpaten samalla.
  • Liikkumisen suositukseen kuuluu riittävä annos unta, sillä se palauttaa kehomme ja mielemme päivän kuormituksesta.

Nyt, kun monen suosimat liikuntaryhmät ovat usein tauolla, kannustankin soveltamaan liikuntatottumuksia kotona tehtävään jumppaan sekä hyödyntämään ulkoilureittejä. Radiosta, televisiosta ja internetin maailmasta löytyy valmiita eri kestoisia jumppia, joita hyödyntämällä kehosi saa monipuolista liikettä ohjatusti. Päiväsaikaan lähde naapurin kanssa lenkille, sillä raikas ilma tekee keholle ihmeitä. Ulkokenkiin kannattaa hankkia nastat ja voit vaikka hyödyntää sauvakävelysauvoja tai rollaattoria, jotta ulkona liikkuminen on turvallista.

Vaikka liikkumisen suositukset kertovat tutkimuksiin pohjaten tietyistä suositelluista liikuntamääristä, on kaikki liike hyvästä. Liikkumaan lähtemisen kynnystä ei kannatakaan pitää korkeana ja oiva tapa liikkua on verrytellä kehoa tuolilla istuen. Samalla, kun katsot iltauutisia voit myös harjoitella yhdellä jalalla seisomista seinästä tukea ottaen tai kävellä maton reunaa pitkin eteen ja taaksepäin tasapainoa harjoittaen.

Muista, että vaikka sosiaalista lähikontaktia tällä hetkellä vältelläänkin, et ole kuitenkaan yksin. Tarvittaessa apua esimerkiksi liikunnan lisäämiseen arjessa saat kuntasi terveyskeskuksesta tai liikunnanohjaajilta.

Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta panostamalla terveyteemme ja monipuoliseen liikuntaan.

Lähde: Vireyttä liikkumalla. Viikoittainen liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. UKK-instituutti, 2019. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/

Liikunnallisin terveisin,

Jenna Hiltunen

Kirjoittaja toimii liikunnanohjaajana Itä-Suomen liikuntaopistossa, ja hän on jäsenenä Kansanterveyden keskuksen Hyvinvointi, ympäristö ja liikkuminen ‑neuvottelukunnassa.