Menin fiilistelemään: Säpinää, seniorit -kampanjan Ulkoilupäivä (11.10.)

/

Saavun Lieksaan. On harmaa päivä, mutta syksyn ruska loistaa ja tuo kauniita värejä. Ja onneksi ei sada, sillä tämän päivän tarkoitus on viedä seniorit ulos. Säpinää, seniorit -kampanjan viimeinen teemapäivä on nimenomaan Ulkoilupäivä ja sen kautta 12 pohjoiskarjalaista kuntaa sekä Heinävesi osallistuvat myös valtakunnalliseen ”Vie vanhus ulos” -kampanjaan.

Täällä Lieksassa päiväni alkaa Yrjönhovin palvelukodissa. Paikalla ovat Lieksan kaupungin erityisryhmien liikunnanohjaaja Tuula Aikioniemi, fysioterapeutti Aino Mitunen sekä Riveria ammattiopiston lähihoitajaopiskelijat Elina Sablina ja Irina Marianchenko. Aikioniemi kertoo, että Lieksan kaupunki on tehnyt Siun soten kanssa yhteistyötä ulkoilupäivän järjestämisessä. ”Suunnitelma on viedä yli 100 senioria ulos kolmekymmenen lähihoitajaopiskelijan avulla. Ikäihmisiä ulkoilutetaan tänään yhdeksässä eri paikassa Lieksassa. Osa heistä asuu hoitokodissa, mutta pieni osa heistä asuu vielä yksin ja tarvitsee vain apua, kun lähtee ulos liikkumaan.”, Aikioniemi selittää. Samaan aikaan Mitunen puhuu puhelimessa: lisää senioreita ilmoittautuu mukaan ulkoilupäivään. ”Tämä on niin suosittu tapahtuma. Arkipäivänä hoitajilla ei riitä kapasiteettia viedä asiakkaita lenkille. Ulos lähteminen on meidän asiakkaille niin harvinainen ja arvokas tapahtuma, että he tulevat muistamaan tämän päivän vielä pitkään.”, sanoo Mitunen, kun puhelu päättyy. Sitten hän antaa tarvittavat tiedot asiakkaiden turvallisuuden takaamiseksi, esim. taustatiedot, lääkkeet ja kunto. Saamme myös ohjeen kävellä enintään 20 minuuttia.

Ja lopulta me tapaamme seniorit: neljä heistä istuu pyörätuolissa, yksi lähtee rollaattorin avulla ulos. Ensimmäistä kertaa elämässäni minä pääsen työntämään pyörätuolia. Pyörätuolissa istuu lämpimästi pukeutunut Irma-rouva. Hän on mukava, puhelias nainen. Ulkona oleminen aktivoi huomattavasti kaikki hänen aistinsa:

”Ei ole vielä lunta.” hän huomaa. ”Minun ikkunastani kaikki näyttää niin harmaalta, olin varma, että olisi jo lunta.”
”Ei ole vielä lunta.”, minä vahvistan hänen huomautuksensa.
”Syksy tuoksuu vielä ilmassa. Ei ole tarpeeksi kylmä lumisateeseen.”, hän todistaa.
”Lokakuu on ollut yllättävä lämmin.”, minä sanon.

Kävelemme hieman pidemmälle. Klo 10 päästään pieneen puistoon, joka on täynnä koivuja. Keltaiset lehdet lentävät tuulessa.

”Mikä on tuo ääni?”, Irma kysyy.
”Kirkonkellot.”, minä vastan. Huomaan, että kaikki seniorit pysyvät kuuntelemaan. Sitten he alkavat puhua joulusta.
”Minä niin haluaisin joulukirkkoon, mutta se ei ole mahdollista, kun ei kukaan vie.”, Irma kertoo ja on sitten hetken hiljaa. En tiedä, mitä vastata. En voi olla miettimättä omaa ukkia, joka asuu kaukana täältä. Kuka vie häntä tänä jouluna kirkkoon?
”Uskonto on minulle aina ollut tärkeä.”, Irma tunnustaa, kun kuljemme kirkon ohitse. Seniorit keskustelevat hetken uskonnosta ja sodanajasta. Sitten on jo aika palata Yrjönhoviin.
”Tarvitsetko tauon?”, me kysymme Eevalta, joka on reippaasti kävellyt koko lenkin rollaattorin avulla.
”En. Sisulla loppuun asti!”, tulee vastaus. En voi muuta kuin hymyillä.

Kohta lieksalaiset seniorit ovat jo turvallisesti palautuneet kotiin ja minä ajan eteenpäin Joensuuhun.

Kun saavun Koivupihaan, paikalla ovat jo Joensuun kaupungin liikuntakoordinaattori Olga Wasenius, Koivupihan palveluesimies Riitta Myllynen sekä kymmenen Riveria ammattiopiston lähihoitajaopiskelijaa. Istun alas kuuntelemaan tapahtuman ohjeita. Sitten saapuvat Lyseon peruskoulun vapaaehtoistyön kurssin 8.-luokkalaiset. Wasenius kertoo, että hän oli kaksi viikkoa sitten Lyseossa pitämässä nuorille pienen, käytännöllisen luennon vuorovaikutuksesta ikäihmisten kanssa. ”Opimme esimerkiksi auttamaan takin pukemisessa. Ja meitä muistutettiin sanomaan ”te” eikä “sinä”.”, nuori tyttö selittää minulle. ”Totta, mutta kaiken tärkein on, että puhutte seniorien kanssa. Keksikää kivoja keskustelunaiheita!”, sanoo Wasenius.

Sitten opiskelijat ja peruskoululaiset muodostavat parit. Usein kuulen opiskelija kysyvän nuorelta, miksi hän päätti osallistua tähän tapahtumaan. ”Minä haluan auttaa ja oppia uutta.”, on se perusvastaus. Yksi poika vielä lisää: ”Minun mielestä tässä voin oppia tärkeämpiä ja käytännöllisempiä juttuja kuin monella muulla koulukurssilla.”

Jokainen pari huolehtii yhden ikäihmisten ulkoilusta. Seniorit ovat innoissaan, kun heidät haetaan osastolta. Vitsaillaan, nauretaan ja ehkä jopa hieman flirttaillaan. ”On se vaan ihana, kun he pääsevät ulos.”, todistavat osastonhoitajat. Asiakkaita on paljon, ja siksi ryhmät vielä jaetaan: osa senioreista lähtee Koivupihan omalle pihalle, toinen osa pääsee lenkille rannalla.

Liityn lenkkiryhmään ja alan puhua eri ihmisten kanssa. Matti Vanninen kertoo, että hän hirveästi kaipaa ulkoilua. Nyt hän on jo yli 70 vuotta vanha ja kävelee rollaattorin avulla, mutta nuorena hän oli urheilija, pelasi paljon jääkiekkoa. ”Ulkona on niin kiva olla. Kaipaan urheilua ja luonnossa liikkumista.”, sanoo Vanninen.

Karen on lähihoitajaopiskelija. Ennen sitä hän oli hotellissa töissä, teki koko päivä toimistotyötä. ”En tee sitä enää ikinä! Se ei ollut ollenkaan minun juttu. Olen puhelias ja sosiaalinen nainen, haluan tehdä töitä ihmisten parissa. Haluan auttaa. Lähihoitajan työ antaa minulle paljon iloa ja haluan jakaa sitä myös työn kautta eteenpäin.”, hän perustaa alanvaihtoansa.

Punaposkinen rouva istuu pyörätuolissa, katselee joelle päin ja hymyilee tyytyväisenä.

”Milloin te olitte edellisen kerran ulkona?”, minä kysyn.
”Ah, se oli kesällä, joskus alkukesällä. Silloin, kun lapset tulivat käymään.”, hän vastaa.
”Kaipaatteko te ulkoilua?”, kysyn.
”Kyllä! Kaipaan sitä tosi paljon! Ulkona on kiva olla, ulkona on elämää!”, on rouvan vastaus.
”Onhan tämä siis hyvä tapahtuma?”, minä haluan tietää.
”No onhan se! Aivan mahtava! Lisää sellaista kaipaa!”

Ja niin kaipaakin. Ilo, jonka tämä tapahtuma on antanut senioreille, näkyy jokaisen kasvoilla kun palataan Koivupihaan: siellä loistavat hymyt ja punaiset posket. ”Nyt kyllä kahvi maistuu vielä paremmalta.”, yksi rouva iloitsee, kun häntä viedään takaisin sisään. Ja hän on oikeassa. Suunnistan toimistoa kohti. Siellä minua jo odottaa lämmittävä kupillinen kahvia.

Tapahtumat koululaisille ja opiskelijoille

/

Viime aikoina Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus on ollut mukana järjestämässä tapahtumia myös koululaisille ja opiskelijoille: Riveria ammattiopiston Ilman riippuvuuksia -savuttomuuskiertueen tapahtuma Outokummussa (ke 3.10.) ja Toiminnallinen Ravitsemuspäivä 7.-luokkalaisille Kontiolahdella (ma 8.10.).

 

Savuttomuuskiertue

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus toteuttaa yhteistyössä Riverian kanssa ammattiopiston opiskelijoille suunnatun Ilman riippuvuuksia -savuttomuuskiertueen. Kiertueen ensisijaisena tavoitteena on viestittää nuorille tupakoinnin haitoista lisääntymisterveyteen ja raskauteen. Yhteistyötä tehdään opiskelijaterveydenhuollon ja lähihoitajaopiskelijoiden kanssa kertomalla opiskelijoille käytännönläheisesti ja havaintomateriaalia käyttäen tupakkatuotteiden haitoista. Kiertue tullaan toteuttamaan syksyn aikana useammassa Riverian yksikössä.

Kiertue alkoi ke 3.10. Outokummun ammattioppilaitokselta. Tapahtuman avasi Joensuun kaupungin erityisnuorisotyöntekijä Jarkko Riikosen luento “Arvokkaasti riippumaton nuori”. Tunnin mittainen luento sisälsi paljon mielenkiintoisia faktoja nikotiinin käytöstä, etenkin nuuskaamisesta. Kuitenkin luennon olennaisin viesti oli että me kaikki olemme arvokkaita, ja juuri siksi on erittäin tärkeää ettemme vahingoita itseämme eikä muita. Koskien laillisia päihteitä tämä tarkoittaa sitä, että tällaisia aineita ei käytetä lainkaan tai hyvin vähän, koska myös lailliset päihteet ja lääkkeet ovat haitallisia, jos niitä käytetään liikaa tai väärin. Tapahtuman esittelypisteet antoivat tietoa kyseisistä haitoista.

Tapahtumassa mukana oli Anne Turunen Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksesta apunaan sikiönuket, joilla osoitettiin odottavan äidin päihteiden käytön vaikutukset sikiöön eri raskausviikoilla. Marjo Toivanen ja Laura Lievonen Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistyksestä esittelivät kuvitettua tietogalleriaa tupakkatuotteiden kemikaalihaitoista. Tietoa digi- ja rahapelaamisesta antoi Hanna Karvinen Sovatek-säätiöltä Pelituki-esittelypisteellä ja Riverian opiskelijaterveydenhuolto sekä lähihoitajaopiskelijat tarjosivat opiskelijoille tietoa päihteistä ja tupakasta omilla esittelypisteillään. Myös arpajaiset järjestettiin. Tapahtuma tavoitti noin 30 opiskelijaa.

Seuraavaksi kiertue saapuu Kiteelle ja Joensuuhun.

 

Ravitsemuspäivä

Toiminnalliset ravitsemuspäivät 7.-luokkalaisille -kiertue on alkanut syksyn aikana pohjoiskarjalaisissa yläkouluissa. Kiertueen toteuttaa Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus yhdessä Karelia ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden ja mukana olevien yläkoulujen kanssa.

Toiminnallisen ravitsemuspäivän teemoina ovat ateriarytmin vaikutus nuoren vireystilaan ja jaksamiseen, välipalatuotteiden sokeripitoisuudet ja terveelliset välipalavaihtoehdot. Lisäksi oppilaiden kanssa käydään keskustelua kouluruokailun merkityksestä ja kannustetaan heitä osallistumaan maksuttomaan terveelliseen kouluruokailuun.

Kontiolahdella (ma 8.10.) tapahtumassa mukana oli Anne Turunen Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksesta sekä Karelia AMKn sairaanhoitajaopiskelijat Tanja Kailavaara, Mari Matikainen, Olli Maijanen, Jenny Alastalo, Suvi Lytsy, Jere Hotti, Piia Puustinen, Minna Purmonen ja Anu Kaltiainen. Kolmessa eri luokkahuoneissa kolme opiskelijaa opastivat kolmea 7.-luokkalaisten ryhmää. Jokainen ryhmä sai puolen tunnin opastusta.

Esittelyn jälkeen opiskelijat pyysivät nuoria kirjautumaan kahoot! -sovellukseen. Sovelluksessa oli kahdeksan kysymyksen “Sokerivisa”. 7.-luokkalaisten piti arvata esimerkiksi kuinka monta sokeripalaa on 2 desilitrassa kuivattuja hedelmiä (oikea vastaus: 28 palaa á 2,5 grammaa) ja paljonko on lisätyn sokerin saantisuositus vuorokaudessa yläkoululaiselle (oikea vastaus: tytöille alle 18 palaa, eli <45 g; pojille alle 23 palaa, eli < 58g). Sitten muodostettiin kaksi ryhmää. Yksi ryhmä meni tutkimaan välipalatuotteiden sokeripitoisuuksia – energiajuoma kiinnitti eniten huomiota, mutta myös maustetun jogurtin sokerimäärä yllätti. Toinen ryhmä käsitteli ateriarytmin teemaa. Hernepussien kanssa nuoret osoittivat päivittäisen syömiskäyttäytymisensä ja saivat sitten palautetta ja parannusehdotuksia. Lisäksi keskusteltiin kouluruoasta ja suuhygieniasta. Ryhmät vaihtoivat toimintapisteitä keskenään. Lopulta nuoret antoivat opiskelijoille vielä palautetta ravitsemuspäivästä.

Ravitsemuspäiväkiertue järjestetään Uimaharjussa, Enossa, Kontiolahdella, Polvijärvellä, Outokummussa, Valtimossa ja Liperissä. Kiertueen aikana tavoitetaan noin 800 7.-luokkalaista.

 

Menin fiilistelemään: Ikäihmisten Terveyspäivä (2.10.)

/

Tänään minun ei tarvinnut ajella autolla ympäri Pohjois-Karjalaa, koska Ikäihmisten Terveyspäivä -tapahtuma onkin Joensuun Areenalla. Heti kello 11 täällä on jo hulina ja vilske: melkein 1400 senioria ovat tulleet osallistumaan Terveyspäivään, jonka Suomen seniorikodit ry ja Pohjois-Karjalan liikunta ry järjestävät. Kaikki tuolit ovat käytössä kun kansanedustajan Merja Mäkisalo-Ropposen (SDP) puhe avaa tapahtuman. Mäkisalo-Ropponen antaa puheessa hyviä terveysvinkkiä. Hän erityisesti korostaa aivojen terveyden ylläpitämisen käyttäytymistä, esimerkiksi:
  • liikunta, mieluiten ulkona
  • D-Vitamiini, ainakin pimeässä talvikuukausina
  • vähemmän suolaa
  • vähemmän kovaa (eläinperäistä) rasvaa, enemmän pehmeää (kasviperäistä) rasvaa
  • riittävä veden juominen
  • tarpeeksi ja hyvälaatuista unta
  • sosiaalinen kanssakäyminen
  • ristisanatehtävä
  • osallistuminen kulttuuritapahtumaan, esim. tansseihin, konsertteihin, kuoroihin

Hänen koko puheensa käännetään samanaikaisesti viittomakieleksi. Kuuntelen suurella mielenkiinnolla, kunnes puhe päättyy. Seuraavaksi on musikaalinen ”Humut kylässä” -esitys ja minä katselen ohjelman alkua. Sitten menen virran mukana ja teen tutkimusmatkan erilaisiin esittelypisteisiin.

Esittelypisteitä on kymmeniä*! Ja jokaiselta pisteeltä saa hymyn, tietoa sekä jotain pientä kivaa. Kun tutkimusmatkani loppuu, reppuni on täynnä esitteitä ja tuotenäytteitä. Hymykin on tarttunut minuun. Tunnelma on huippu! Olen myös nähnyt monta tuttuja: Säpinää, seniorit -kampanjan Voimapäivään osallistuneet Karelia AMKn fysioterapeuttiopiskelijat ovat paikalla, sama kuin Terveysturinat -kiertueeseen osallistuneet Pohjois-Karjalan Sydänpiiri ry, Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry, Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry ja Siun Sote. Kun haen itselleni maksuttoman kahvin ja karjalanpiirakan, tapaan myös paikallisia Marttoja, jotka hoitavat kahvilan.

Istun katsomossa, juon kahviani ja alan puhua outokumpulaisen pariskunnan kanssa. Maija ja Lasse Poulula ovat tulleet bussikyydillä Joensuuhun. Myös muut Säpinää, seniorit -kampanjaan osallistuvat kunnat ovat järjestäneet bussikyytejä tähän Terveyspäivään. ”Meidän bussissa oli 48 matkustajaa.”, tietää Lasse. Maija kertoo, että hän on kerännyt kaikenlaisia esitteitä. ”Tässä on mukava olla ja esittelypisteitä on paljon. Olen erityisen kiinnostunut kuulemisesta, näkemisestä ja suuhygieniasta.”, hän sanoo. Maijan sekä Lassen mielestään Ikäihmisten Terveyspäivä on hyvä ja tarpeellinen tapahtuma senioreille. ”Tämä tapahtuma antaa paljon tietoa ja se kannustaa ikäihmisiä huolehtimaan omasta terveydestään.”, Lasse tiivistää. ”Tulemme varmasti myös ensi vuonna, jos kyyti järjestyy.”, sanoo Maija.

Katsomolta minulla on hyvä näköala koko Areenaan. Näen, että pisin jonot ovat Karelia AMKn Fysiotikka esittelypisteeseen, Joensuun kaupungin suuhygienian esittelypisteeseen ja Itä-Suomen liikuntaopiston niskahartiahieronnanpisteeseen. Lavalla ja lavan edessä on nyt ohjattu liikuntatuokio musiikin tahdissa, kun Raimo Saarelaisen (Itä-Suomen kuulopiiri), Sirpa Kannasojan (YTT, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto) ja Marjatta Lackmanin (Pohjois-Karjalan Näkövammaiset ry) luennot ovat jo ohi.

Palaan väkijoukkoon Areenalla. Kaipaisin itsekin niskahierontaa, mutta jono on aivan liian pitkä. Jonon vierestä löydän kuitenkin kiinnostavan näköisen laiteen: käden puristusvoimamittari. Testaan omaa voimaani ja yllätyn tuloksesta – minun vahva käsi ei olekaan minun vahva käsi. ”Se riippuu kunnosta ja lihaksista. Puristusvoima kertoo paljon henkilön yleisestä kunnosta ja sitä voi treenata.”, kertoo Pokalin esittelypisteen vetäjä, kun kysyn miksi minun vasen käsi on vahvempi kuin oikea käteni.

Treenaaminen on myös Karelia AMKn esittelypisteessä tärkeä teema. Tässä hauskat MOTO Tiles liikuntataalat mittavat ja kehittävät motoriikan ja liikkuvuuden. Mutta ennen kaikkea se laite innostaa liikkumaan ja Joensuun Areenassakin ihmiset mielellään pistävät jalat heilumaan.

Tapahtuma on tulossa loppuun, mutta on vielä aikaa arpoa Joensuun Säpinää, seniorit -kahviämpäri. Joensuu kaupungin liikuntakoordinaattori Olga Wasenius hoitaa arpajaiset ja onnellinen voittaja löytyy kolmannella vedolla. Ämpäri kainalossa ja hymyillen voittaja kävelee pois ja niin minäkin lähden ulos Areenalta. Seison hetken auringossa ja mietin, miten ihana se on asua paikassa, joka kunnioittaa vanhuksia ja välittää niin paljon heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Sitten vaellan toimistoon. Oli se taas hyvä päivä.

 

*Esittelijät (2018)

Joensuun kaupunki, Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, OmaisOiva Omaishoitajaliitto, Liikenneturva, Joensuun Seudun Diabetes ry, Joensuun Sydänyhdistys ry, Nordea, Pihlajalinna, Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piiri ry, Sotainvalidien Pohjois-Karjalan perinneyhdistys ry, Suomen Seniorikodit ry, Siun Sote (ikäneuvola, seniorineuvonta Ankkuri, kuulokeskus, silmäkeskus näön kuntoutus, suun terveydenhuolto), Karelia AMK, Joensuun seudun Kansalaisopisto, Joensuun kaupungin Suuhygienisti, Joen Severi ry, VESOTE-hanke, OP, PKO, Karjalainen, Itä-Suomen liikuntaopisto, Pohjois-Karjalan luustoyhdistys ry, Joensuun Reumayhdistys ry, Suomen Sjögrenin syndrooma -yhdistys ry, Toivonlahti, Virkkulan Ystävät ry, Kuuloklinikka Hakala Oy, Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry, Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry, Pohjois-Karjalan Allergia- ja Astmayhdistys ry, Kuuloliitto ry, Joensuun seudun kuulo ry, Kuurojen liitto, Pohjois-Karjalan Näkövammaiset ry