Elintapavalmennuksella parempaa työkuntoa Keski-Karjalassa

/

Kiteellä, Tohmajärvellä ja Rääkkylässä on käynnissä Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen ja Pohjois-Karjalan Liikunnan (Pokali) toteuttama TYKEs – Työkuntoa Keski-Karjalaan ‑hanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää työterveyshuollon ja kuntien vapaa-aikatoimen yhteistyömuotoja prosessinomaisen elintapavalmennuksen järjestämiseksi, luoda tähän kustannustehokas asiakasprosessi sekä saada näyttöä toiminnan vaikuttavuudesta. Elintapavalmennus kohdistuu kuntien työntekijöihin, sosiaali- ja terveysalan työntekijöihin sekä maatalous-pienyrittäjiin. Hankkeen aikana on kaksi pilottia, joiden perusteella toimintamallia kehitetään ja toimien vaikuttavuutta arvioidaan. Tällä hetkellä mukana on 65 henkilöä ja syksyllä aloittaa lisää.

Elintapavalmennuksen asiakkaat valikoidaan työterveyshuollon kautta. Elintapavalmennusprosessi muotoutuu jokaisen asiakkaan kohdalla yksilöllisesti ja se voi kestää puolesta vuodesta lähes vuoteen. Asiakas tapaa hankkeessa työskentelevää elintapavalmentajaa tai liikuntaneuvojaa noin kerran kuukaudessa, alussa tiheämminkin. Aluksi kartoitetaan asiakkaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä taustoja ja tottumuksia, elämäntilannetta ja motivaatiota. Yhdessä asetetaan tavoitteet, joihin elintapavalmennuksen aikana pyritään pääsemään ja tehdään sellainen suunnitelma, johon asiakas pystyy sitoutumaan. Asiakkaalla on valmennuksen aikana käytössään sykekello, jonka kautta hanke kerää liikkumis- ja unitietoja vaikuttavuusselvitystä varten, mutta asiakkaan näkökulmasta kello toimii myös erittäin hyvänä motivaattorina liikkumiseen.

Liikunnasta on lääkkeeksi

Tällä hetkellä toimien vaikuttavuutta ei ole vielä pystytty arvioimaan, koska valmennusprosessit ovat lähes kaikilla osallistujilla kesken. Useita henkilökohtaisia onnistumisia on kuitenkin jo koettu. Yksi tärkeä tavoite asiakkailla on ollut liikunnan ilon löytäminen uudestaan. Liikunnan harrastaminen ja etenkin kuntosalilla käynti on ollut osalle haasteellinen tai epämiellyttävä ajatus, mutta hankkeen avulla siihen on löytynyt positiivisempaa suhtautumista ja saliharjoitteluun on jopa suorastaan hurahdettu.

Tuki- ja liikuntaelimistön kunnon parantamisessa on myös saatu hienoja tuloksia aikaan. Yksipuoliset työasennot johtavat ryhdin ja lantionhallinnan heikkenemiseen, joka puolestaan altistaa ihmiset nykypäivän suosituimmille diagnooseille – jäätynyt olkapää, tenniskyynärpää, akuutti alaselän kipu, hartian alueen ja rinnan jumitilat, issias jne. Olkapää- ja selkävaivat ovat kadonneet isolta osalta asiakkaista, mikä on lisännyt myös heidän työmotivaatiotaan. Valmennuksen aikana painotetaan monipuolisten liikuntasuoritusten merkitystä. Runsaasti aerobista liikuntaa harrastaville pyritään saamaan voimapuoli mukaan harjoitteluun ja toisin päin. Liikunnan positiiviset vaikutukset ovat jopa vähentäneet verenpaine- ja diabeteslääkkeiden käyttöä. ”Verenpaineeni oli huomattavasti koholla. Minulle oli juuri määrätty viides verenpainepilleri. Verenpaineet ovat säännöllisen liikkumisen myötä radikaalisti laskeneet, ja nyt syön enää puolikkaan tabletin aamulla ja illalla, ja joskus selviän yhdellä puolikkaalla”, eräs hankkeessa mukana oleva 53-vuotias mies kertoo.

Hyvä ravitsemustila auttaa palautumaan ja jaksamaan niin töissä kuin vapaa-ajalla

Elintapavalmennuksessa ei tähdätä vain liikkumisen lisäämiseen ja monipuolistamiseen, vaan ravitsemus on toinen tärkeä osa-alue. Asiakkaille painotetaan ateriarytmiä sekä riittävää ja oikeasuhtaista määrää energiaravintoaineita kulutukseen nähden. Radikaaleja muutoksia ei tehdä, vaan asiakas monipuolistaa ruokavaliotaan niistä ruoka-aineista käsin, joita hän jo ennestään käyttää. Nälässä ei tarvitse, eikä pidä sinnitellä, sillä se ei johda mielekkääseen loppuelämän kestävään ruokavalion hallintaan. Monet asiakkaat ovat yllättyneet oikeanlaisen ruuan määrän suuruudesta – usein kuultu kommentti onkin ollut: ”Pittääkö miun syyä näin paljon?”. Energiavajeesta pois pääseminen on ollut asiakkaille upea kokemus ja moni nauttii töiden jälkeisistä touhuista ilman iltapäivän vetämättömyyden tunnetta ja päänsärkyä.

Osalle hankkeessa mukana oleville on tehty Firstbeat-hyvinvointianalyysit. Ne ovat auttaneet havainnollistamaan arjen kuormittavia ja palauttavia tekijöitä. Yöunen laatua voidaan myös tarkastella mittauksen avulla ja mittaukset ovat toimineet hyvänä herättäjänä miettimään omaa arkea ja sitä, mitä asioita voisi tehdä toisin parantaakseen omaa jaksamista. Konkreettisia muutoksia ovat olleet muun muassa  aikaisempi nukkumaanmenoaika, älylaitteista vapaa aika ennen nukkumaanmenoa, palauttavien hetkien lisääminen päiviin ja työn tauottaminen.

Onnistumistarinoiden lisäksi joukkoon mahtuu toki myös heitä, jotka eivät kovin isoja muutoksia ole tehneet. Harva kuitenkaan on jäänyt täysin tyhjin käsin elintapavalmennuksen aikana. Erilaiset haastavat elämäntilanteet, sairaudet ja motivaation puute vaikuttavat siihen, että pysyvän elämäntapamuutoksen tekemiselle ei ole juuri nyt tilaa. Tällöin on parempi edetä minimaalisin askelin tai odottaa suotuisampaa aikaa. On hyvä muistaa, että pysyvät elintapamuutokset syntyvät pienin askelin etenemällä, ja siihen mekin kannustamme asiakkaitamme.

Kirjoittajat:
Ellinoora Ojala, projektipäällikkö
Tiia-Riina Lintumäki-Karhapää, elintapavalmentaja
Katri Hirvonen, liikuntaneuvoja

Avatar

Ellinoora Ojala